Luotonanto

Tulevaisuusajattelu vahvistaa yrityksen kykyä muutokseen, kun paluuta menneeseen ei ole

23.10.2020 7 min lukuaika

Yritykset ovat onnistuneet uudistumaan myös poikkeusoloissa, mutta pitkän aikavälin muutoksiin ja uuden kestävän liiketoiminnan rakentamiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua.

Korona muuttaa maailmaa pysyvästi, mutta taustalla jylläävät megatrendit eivät häviä. Sen sijaan ne vauhdittavat muutosta entisestään. Megatrendit, kuten kaupungistuminen ja digitalisaatio, ovat globaaleja, pitkäkestoisia kehityskulkuja. Megatrendit voivat olla kytköksissä toisiinsa tai niiden välille voi muodostua jännitteitä. 

Juuri näihin jännitteisiin kätkeytyy myös mahdollisuuksia, jotka voivat luoda parempaa tulevaisuutta myös koronan jälkeen, uskoo Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja.

– Tulevaisuus on tullut lähemmäs, paluuta menneeseen ei enää ole. Jo nyt on selvää, että koronakriisissä on kyse pitkäkestoisesta ilmiöstä, jolla on laajoja vaikutuksia. Siksi on tärkeää pystyä erottamaan niitä mahdollisuuksia, joilla voidaan muokata tulevaisuutta paremmaksi, Vataja sanoo.

Uudet valinnat vaikuttavat kestävän liiketoiminnan onnistumiseen

Yritysten visio ja strategia ovat voineet aikaisemminkin sisältää selkeitä megatrendeihin perustuvia tavoitteita. Koronan vaikutukset saattavat nopeuttaa joitain jo aiemmin käynnistyneitä muutoksia, kuten digitalisaatiota. Moni iso yritys on ottanut askeleen muun muassa kohti kestävämpää tulevaisuutta ennen koronaa,  mutta poikkeustilanteen myötä sekin tavoite on korostunut. 

Nyt heräävillä aiheilla on käänteentekevä vaikutus tulevaisuudelle ja liiketoiminnalle. Esimerkiksi ekolologiseen kriisiin, teknologian kehitykseen ja datatalouteen liittyvät kysymykset vaikuttavat yritysten välittömään toimintaympäristöön. 

Koronakriisissä on kyse pitkäkestoisesta ilmiöstä, jolla on laajoja vaikutuksia. Siksi on tärkeää pystyä erottamaan niitä mahdollisuuksia, joilla voidaan muokata tulevaisuutta paremmaksi.

Mitä jos ihmiset eivät enää palaakaan kaupunkien keskustaan tai jäävät pysyvästi etätöihin? Missä ihmiset haluavat asua ja mitä kuluttaa? Aloittiko korona uuden aikakauden, jossa pandemiat seuraavat toisiaan? Millaisia uudenlaisia tarpeita syntyy ja miten yritykset voisivat niihin uusilla ratkaisuilla vastata?

Moni koronan käynnistämä muutos pohdituttaa. Ajankohtaisista kysymyksistä huolimatta korona-ajan uudistuminen ei vähennä muiden käynnissä olevien kehityskulkujen merkitystä. Pureutumalla monipuolisesti ympäristön muutoksiin ja kehitykseen voi syntyä uutta kestävää liiketoimintaa. 

Materiaalipankki-CTA_3_450x175px

Akuutti pandemiavaihe vaati nopeaa sopeutumista – ja digitaalisia palveluita

Koronapandemian akuuteimmassa vaiheessa parhaiten ovat pärjänneet yritykset, jotka ovat pystyneet uudistumaan ja siirtymään verkkoon tai muulla tavoin huomioimaan rajoitukset. Tuttujakin palveluita on voitu parantaa lisäarvopalveluilla, kuten kotiinkuljetuksella. Myös etätöihin siirtyminen on sujunutverrattain ripeästi ja Koronavilkun alkutaival on ylittänyt odotukset. Menestystekijöitä sopeutumisessa ovat monella yrityksellä olleet nopeus ja pitkälle kehittynyt digitalisaatio.

Korona voi kuitenkin vääristää ajatteluamme. Riski on, että kehittäminen ja uudistuminen jäävät lyhytjänteisiksi projekteiksi. 

Korona voi vääristää ajatteluamme. Riski on, että kehittäminen ja uudistuminen jäävät lyhytjänteisiksi projekteiksi.

– Olemme vielä selviytymismoodissa ja tulkitsemme asioita helposti koronan kautta. Moni nyt käynnissä oleva muutos voisi tapahtua joka tapauksessa, mutta kehystämme asioita usein tähän hetkeen, Vataja muistuttaa.

Käytämme sujuvasti pilvipalveluita ja luovutamme tietojamme yritysten, yleensä suurten teknologiajättien, käyttöön. Suurten datamäärien avulla palveluista voidaan tehdä entistä parempia ja toimivampia, mutta käytön ehdot eivät aina ole reiluja. 

Eri maissa suhtaudutaan eri tavoin teknologioiden käyttöönottoon ja datan hyödyntämiseen. Kehityksessä onkin tärkeä huomioida niin lainsäädännölliset kuin eettiset kysymykset.

Vatajan mukaan yritysten uudistumisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa datalla on iso rooli. Uusissa liiketoimintamalleissa tulisi painottaa datan reilua hyödyntämistä. 

– Myös suomalaiset yritykset voivat pärjätä kilpailussa luomalla datasta uutta liiketoimintaa, ja osallistua siten potin jakamiseen isojen toimijoiden kanssa. Silti meidänkin tulee varmistaa, että erilaiset käyttäjäryhmät huomioidaan, jotta kaikki pysyvät kehityksessä mukana, Vataja painottaa.

201020 Lowell Sopeuta liiketoimintasi uuteen todellisuuteen 900x600

Yritysten tulevaisuus riippuu paljolti tässä hetkessä tehtävistä valinnoista ja kyvystä hyödyntää tulevaisuusajattelua.

Arvot ja ihanteet muuttuvat ja kannustavat uusiin ratkaisuihin 

Vatajan mukaan on tärkeää seurata, millaisia investointeja nyt tehdään niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla. Suunnan on oltava selvästi eteenpäin, sillä vanhaan ei enää palata, kun parempaakin voidaan rakentaa. 

Mitään ei silti tapahdu itsestään, vaan tarvitsemme keskustelua siitä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa, ja mitä olemme valmiita jättämään taakse. 

Pandemian värittämä aika on tehnyt näkyväksi yhteistoiminnan, avoimen innovoinnin ja yhteiskuntavastuun tärkeyden. Valtion rooli elvyttäjänä ja lainsäädännön osalta mahdollistajana on korostunut samalla, kun yritykset voivat olla uuden kehittämisen kärjessä. 

Mitä pidempään korona vaikuttaa, sitä enemmän ihmiset luovat uusia tapoja ja tarpeita.

Mitä pidempään korona vaikuttaa, sitä enemmän ihmiset luovat uusia tapoja ja tarpeita. Pakon edessä jopa tavallisesti hitaasti muuttuvat arvot ja ihanteet saattavat muuttua. Vataja uskoo, että myös näitä muutoksia ja valintoja yritysten kannattaa nyt seurata herkästi. Tarvitaan entistä monipuolisempaa tulevaisuusajattelua.

Matkailu on hyvä esimerkki nopeasta uudistumisesta. Matkustaminen toimialana muuttuu, muttei katoa.

Muutospaineiden alla oleva matkailu sai palstatilaa jo ennen pandemiaa. Matkustamisen vaikutukset ekologiseen kriisin haastoivat lentomatkailua, mutta nyt koko ala on pakotettu pysähtymään. Äkkipysäytys voi auttaa uudistumisessa, mutta todellinen kehittyminen vaatii asioiden miettimistä kokonaan uudella tavalla ja isommin. Matkailun äkkipysähdys ei ole ilmastonkaan kannalta suotuisaa, kun samalla syntyy inhimillistä kärsimystä.

Osa kotimaisista matkailualan toimijoista on osannut hyödyntää tilanteen omaksi ja matkakuumeisten suomalaisten eduksi. Tällaiset yritykset ovat kenties osanneet pilkkoa osiin sen, mitä tarvetta varten ihmiset oikeasti matkustavat. Samalla kun ratkaisuja tehdään virkistäytymistä kaipaaville ihmisille, tehdään niitä myös ilmastolle.

Nopeasta sopeutumisesta pitkäjänteiseen muutokseen

Ratkaiseva lähestymistapa elpymiseen ja uudistumiseen on ymmärtää aikajänne, jolla päätöksiä nyt tehdään. Paine tehdä nopeita muutoksia on kova, kun tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan pyöriminen. Mitä nopeammin pitkän aikavälin muutoksia tehdään, sitä kestävämpää se on myös ihmisten, ympäristön ja talouden tulevaisuuteen sopeutumisen kannalta. 

– Päätöksenteon uhkana on lyhytjänteisyys, niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannella sektorilla. Jos tulevaisuuspohdinta ei millään tavalla ulotu arkipäivään, voi se loppupeleissä tulla kalliiksi. Korona on saanut meidät huomaamaan, että yllättävätkin muutokset voivat koskettaa meitä kaikkia, Vataja muistuttaa.

Nopeita ratkaisuja olisi syytä tarkastella myös kriittisesti: Mitä jos nyt investoidaan johonkin sellaiseen, mikä ei pitkällä aikavälillä ole kestävää?

Koronan akuutissa vaiheessa parhaiten ovat selvinneet ne, joille annetut rajoitukset eivät muodostuneet esteeksi. Nopeita ratkaisuja olisi kuitenkin syytä tarkastella myös kriittisesti: Mitä jos nyt investoidaan johonkin sellaiseen, mikä ei pitkällä aikavälillä ole kestävää? Mitkä kustannukset, seuraukset ja tuotto ovat jatkossa? 

Pitkällä aikavälillä suurimmiksi voittajiksi voivat osoittautua ne yritykset, jotka kykenevät nykyisen liiketoiminnan rinnalla uudistumaan  pitkäjänteisesti. Näissä yrityksissä muutokselle ja toiminnan uudistamiselle annetaan aikaa ja mietitään aktiivisesti, millaista toimintaa ja millaisia palveluita kehitetään. 

Pitkällä aikavälillä suurimmiksi voittajiksi voivat osoittautua ne yritykset, jotka kykenevät nykyisen liiketoiminnan rinnalla uudistumaan  pitkäjänteisesti.

Organisaatiot muuttuvat myös sisäisesti

Uudet teknologiat, pitkäjänteisyys ja sitoutuminen parempaan tulevaisuuteen muuttavat organisaatioita myös sisältä. 

– Merkityksellisyys ja yritysvastuu ovat olleet trendejä jo ennen pandemiaa. Koronan aikaan niitä voi tarkastella siitä näkökulmasta, mikä merkitys niillä on johtamiseen ja organisaatioon, Vataja jatkaa.

Organisaatiot hajaantuivat etätöiden myötä pakotetusti. Johtamiseen etätyö tuo uuden ulottuvuuden, ja mahdollistaa uusien ketterien käytäntöjen luomisen. Jos etätöissä on koettu lisääntyvää luottamusta, itseohjautuvuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, on työhyvinvointi voinut parantua. Toisaalta myös etätyökulttuuria pitää hoitaa.

– Johtaja voi nyt kysyä, miten ylläpidämme hyvää työkulttuuria.Lisääntyneet mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön edistävät sitoutumista ja hyvän muutoksen tekemistä.

23.10.2020
Teksti Marianne Gråsten
Kuva Eveliina Rummukainen

 

Lowell

Lowell

Lowell Suomi Oy on luotonhallinnan palveluyritys ja suomalaisyritysten kokenut kumppani luottopäätöksenteossa, laskutuksessa ja perinnässä. Lue lisää palveluista.

luotonanto uudistuminen liiketoiminnan kehittäminen megatrendit

Lowell materiaalipankki

Lowellin maskuttomat webinaarit, tutkimukset, oppaat ja laskurit avuksesi vastuullisen luotonhallinnan ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Siirry materiaalipankkiin