Oma talous

Suomalaisten velkamäärä nousi koronakeväänä ennätyskorkealle

23.06.2020 4 min lukuaika

Suomalaisten kuluttajien velkamäärä on noussut ennätyslukemiin. Velkojen kokonaismäärä on lähtenyt uudelleen kasvuun kevään 2020 aikana.

Suomalaisten kuluttajien velkojen kokonaismäärä on ennätyskorkealla, ja velan kokonaismäärä on kasvanut keväällä 2020 jopa yli 150 prosenttia verrattuna vuoden 2016 alkuun. Tämä käy ilmi kevään Lowell Analyysistä, joka käy läpi suomalaisten velkamäärän kasvua ja vanhempien ikäluokkien kasvavaa osuutta perintätapauksista. Analyysi perustuu Lowellin tietokannan perinnässä olevaan kuluttajavelkaan. Tilastot on suhteutettu.

Suomalaisten velkamäärä jatkaa kasvuaan viime syksyn laskun jälkeen. Syksyllä 2019 kokonaisvelkamäärän kokonaismäärää pienensivät laki korkokaton säätelystä ja loppuvuoden postilakko, jonka vuoksi monet yritykset pidensivät maksuaikoja.

– Kotitalouksien velkamäärän kasvu on jatkoa viime vuosien kehitykselle, jossa lainojen korot ovat ennätysmatalalla. Matalat korot ovat vallinneet jo pitkään, ja kotitaloudet ovat voineet luottaa melko mataliin korkoihin myös tulevaisuudessa, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. 

20200612_CTA_Lowell_Analyysi_450x175

Velkamäärä heijastaa rahapolitiikkaa

Kotitalouksien velkaantuminen ei ole irrallista yhteiskunnan kehityksestä. Velkamäärän kasvu on Koivun mukaan keskuspankin rahapolitiikan tavoitteiden mukaista.

Suomalaisten velkamäärä nousi koronakeväänä ennätyskorkealle

Keskuspankki kannustaa yrityksiä ja kuluttajia velkaantumaan, eli kuluttamaan. Tavoite on pitää talouden rattaat pyörimässä.

– Keskuspankin tarkoitus on ollut matalalla korolla kannustaa yrityksiä ja kuluttajia velkaantumaan, eli kuluttamaan, ostamaan asuntoja ja tekemään investointeja. Tavoite on näin pitää talouden rattaat pyörimässä, Koivu selventää.

Vaikuttaa siltä, että tänä keväänä lainojen lyhennysvapaita on myönnetty paljon, jolloin kotitaloudet eivät ole lyhentäneet lainojaan ja lainakanta on kasvanut.

Velkaantumisen kasvu voi muodostaa riskejä kuluttajille ja Suomen taloudelle etenkin, jos korkokehityksessä tapahtuisi suuria muutoksia. Suurissa lainoissa koron muutos voi tarkoittaa isoja vaikutuksia esimerkiksi kuukausilyhennyksiin.

– Iso velkataakka tai esimerkiksi suuri asuntolaina tekee kotitalouksista haavoittuvampia korkokehitykselle. Asuntolainoja sitovat toki myös asuntojen hintakehitys ja lainanottajan oma tulotaso. Tällä hetkellä ei ole viitteitä korkojen nopeasta kasvusta, Koivu huomauttaa.

Matalien korkojen lisäksi suomalaisten velkaantumiskehitykseen ovat vaikuttaneet useat muutkin tekijät, kuten korkokatto, koronapandemian seurauksena suunnitellut lainsäädännölliset hankkeet ja nopeat muutokset taloudellisessa toimintaympäristössä. 

Tänä keväänä velkamäärä on jatkanut kasvuaan, kun yritykset ovat tarjonneet kuluttajille jo pitkään joustoja maksuaikoihin. Joustot näkyvät myös perinnän aloituksen viivästymisinä.

– Vaikuttaa siltä, että tänä keväänä lainojen lyhennysvapaita on myönnetty paljon, jolloin kotitaloudet eivät ole lyhentäneet lainojaan ja lainakanta on kasvanut, Koivu jatkaa.

Kokonaisvelkamäärän arvioiminen ei ole mustavalkoista

Koronapandemian aiheuttamia vaikutuksia kotitalouksien tilanteeseen tai Suomen talouteen on vielä vaikea arvioida. Maksujoustot ovat kuitenkin koronapandemian aiheuttamassa yllättävässä ja haastavassa talousshokissa olleet kokonaistalouden kannalta hyvä asia.

Velkaantumiskehitys tai kokonaisvelkamäärä ei ole mustavalkoinen asia. Mikä on paljon tai vähän velkaa? Sitä ei ole koskaan helppo arvioida.

– Ekonomistit kannattavat ajatusta, että valtiot tukevat yrityksiä vaikean, mutta lyhytkestoisen kriisin yli. Maksujoustot toimivat samalla tavalla puskurina kotitalouksille. Ilman esimerkiksi lyhennysvapaita ihmiset joutuisivat vaikka lomautuksen iskiessä vähentämään rajusti kulutustaan, jolloin talous joutuisi pahaan syöksykierteeseen, Koivu muistuttaa.

Hän lisää, että velkaantumiskehitys tai kokonaisvelkamäärä ei ole mustavalkoinen asia. Mikä on paljon tai vähän velkaa? Sitä ei ole koskaan helppo arvioida. 

– Yleisesti voidaan sanoa, että Suomen työllisyyskehitys on ollut viime vuosina positiivista, kotitalouksien tulot ovat kasvaneet ja niiden luottamus tulevaisuuteen on parantunut. Tässä hyvässä tilanteessa kotitaloudet ovat myös uskaltaneet velkaantua. Velkaantumiskehitys ei siis ole automaattisesti huono asia, mutta tilannetta kannattaa seurata tarkasti, Koivu tiivistää.

Kahdesti vuodessa julkaistava Lowell Analyysi perustuu Lowellin omaan tietokantaan, ja siinä esitetyt tilastot kuvaavat kuluttaja-asiakkaiden maksukäyttäytymisen muutosta Lowellilla. Analyysissä on kuvattu kuluttajan maksamista ennen ja jälkeen laskun erääntymisen. Ennen erääntymistä on tarkasteltu laskutuskanavan vaikutusta laskun maksamiseen.

22.6.2020
Teksti Markus Helaniemi
Kuva Eveliina Rummukainen

 

Lowell

Lowell

Lowell Suomi Oy on luotonhallinnan palveluyritys ja suomalaisyritysten kokenut kumppani luottopäätöksenteossa, laskutuksessa ja perinnässä. Lue lisää palveluista.

Lowell analyysi Velkaantuminen Oma talous luottoyhteiskunta ylivelkaantuminen suomalaisten velkaantuminen

Lowell Analyysi

Koronakeväänä suomalaisten velkamäärä nousi ennätyslukemiin. Kevään 2020 Lowell Analyysi kuvaa suomalaisten maksukäyttäytymisen muutosta ja kokonaisvelkamäärän kehitystä, ja pohjautuu kattavaan Lowellin tietokantaan.

Lataa Lowell Analyysi