Oma talous

Suomalaiset ovat huonoja säästämään, mutta poikkeusaika voi muuttaa suhtautumista

19.03.2021 4 min lukuaika

Suomalaiset eivät perinteisesti säästä puskuria naapurimaiden tapaan. Opettaako korona varautumaan tulevaisuuden kriiseihin?

Lowellin helmikuussa 2021 teettämän pohjoismaisen maksukykybarometrin mukaan suomalaiset ovat säästäneet ja varautuneet epävarmaan taloustilanteeseen heikosti. Kyselyyn vastanneista suomalaisista joka neljäs (26 prosenttia) kertoi, että heidän kotitaloutensa olisi mahdotonta tai vaikeaa suoriutua 500 euron odottamattomasta menosta kuukauden sisällä. Ruotsissa vastaava luku oli vain 14 prosenttia.

Noin joka kolmannella suomalaisvastaajalla säästöjä löytyi alle 1000 euroa ja 1500 euron äkillinen meno aiheuttaisi vaikeuksia jopa 40 prosentille.

Suomessa myös lähes joka neljäs (23 prosenttia) vastaaja ilmoitti, että välttämättömien menojen, kuten asuminen, ruoka ja puhelinkulut, jälkeen heidän kotitaloudelleen jää kuukausittain enimmilläänkin vain sata euroa ylimääräistä rahaa.

Suomalaisilla kotitalouksilla on perinteisesti ollut pienemmät puskurisäästöt kuin muilla pohjoismaalaisilla. Barometrin mukaan yllättävä meno aiheuttaisi vaikeuksia ruotsalaisista vain 23 prosentille, norjalaisista 28 prosentille ja tanskalaisista 30 prosentille. Suomen lukemat ovat selvästi muita Pohjoismaita kehnommat.

Puskurisäästöjen vähyys ei kuitenkaan kerro koko totuutta suomalaisten taloustaidoista, vakuuttaa Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan johtaja Emilia Kullas. Valtaosa eroista selittyy historialla ja rakenteilla.

CTA_banneri_maksukykybarometri_450

Suhtautuminen rahaan vaihtelee iän ja elämäntilanteen mukaan

Yksi syy Pohjoismaiden välisille eroille on varallisuuden kertyminen: Suomessa yksityistalouksilla on keskimäärin verrokkimaita vähemmän varallisuutta. Myös muita maita kireämpi verotus rajoittaa kuluttamista.

Puskurien määrä vaihtelee Suomessakin ikäryhmittäin. Nuorille aikuisille ja opiskelijoille säästöjä ja varallisuutta ei ole ehtinyt kertyä, kun taas eläkeläiset ja varttuneemmat ovat useimmiten maksaneet isot lainat pois. Väliin jää työikäisten ja lapsiperheiden ryhmät, joilla asuminen lainanlyhennyksineen vie suuren osan menoista. Isot hankinnat vähentävät oman talouden liikkumatilaa erityisesti kasvukeskuksissa, Kullas sanoo.

– Suomalaisille on tärkeää maksaa velat pois ajoissa. Ruotsissa osakesijoittaminen on kansanhuvi ja sitä tuetaan.

Ruotsissa osakesijoittaminen ja säästäminen ovat olleet kiinteä osa yhteiskuntaa jo pitkään. Talous saa palstatilaa, ja pörssikurssien kehittymistä seurataan tiiviisti. Myös eläkejärjestelmä on osin kiinni yksityisestä sijoittamisesta. Siten varallisuuden kartuttaminen on arkista kaikille kansanosille.

Asenteet rahaa kohtaan muuttuvat Suomessakin, mutta naapurimaata jäljessä.

Suomessakin asenteet rahaa kohtaan ovat muuttumassa, joskin naapurimaata jäljessä. Jo ennen koronaa osa kotitalouksista on hyötynyt matalista koroista ja pörssikurssien noususta. Osa väestöstä ei sen sijaan ole edes kyennyt säästämään, saati voinut saada säästöistä tuottoa.

2103_Lowell maaliskuu 900x600-100

Koronapandemia aiheutti epävarmuutta kotitalouksille ja muistutti puskurisäästöjen merkityksen.

Suomalaiset luottavat yhteiskunnan apuun, tulevaisuudessa voi olla toisin

Toinen syy suomalaisten heikkoon säästäämisasteeseen on se, että Suomessa luotetaan yhteiskunnan apuun. Suomalaiset ovat tottuneita käytännössä ilmaiseen koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Lisäksi talouspolitiikassa on käytössä niin kutsuttuja automaattisia vakauttajia, kuten lomautusjärjestelmä ja ansiosidonnainen työttömyysturva. Taloudellisesti epävarmoina aikoina yritykset eivät joudu automaattisesti irtisanomaan, mikä tuo turvaa myös työntekijöille.

Koronakriisin aiheuttama epävarmuus on ollut poikkeuksellinen, koska kriisin alkuperäinen syy on talouden ulkopuolelta. Omaan liiketoimintaan tai työtilanteeseen ei ole voinut vaikuttaa, jos rajoitustoimet ovat kohdistuneet omaan alaan.

Tämä kriisi ei ole ollut tasapuolinen. Rajoitukset kohdistuvat epäreilusti eri aloihin, ja riskit jakautuvat epätasa-arvoisesti.

– Tämä kriisi ei ole ollut tasapuolinen. Rajoitukset kohdistuvat epäreilusti eri aloihin, ja riskit jakautuvat epätasa-arvoisesti. Osalle väestöstä tauti on vaarallisempi, ja osa altistuu sille työnsä takia. Palvelualoihin kohdistuneet rajoitukset ovat vaikuttaneet erityisesti nuoriin naisiin.

Suomalaisten haluttomuus varautua huonompiin aikoihin voi kuitenkin muuttua, Kullas uskoo. Kriisiajan jälkeen edessä on talouden ripeä kasvu, mutta kokemukset korona-ajasta saattavat vaikuttaa vielä syvällisemminkin. Korona on jo nimetty sukupolvikokemukseksi, joka jää mieliin ja vaikuttaa käyttäytymiseen. Kenties se toimii herätyksenä säästää tulevaisuuden huonompia aikoja varten.

Korona on sukupolvikokemus, joka jää mieliin ja vaikuttaa käyttäytymiseen.

– Epävarmassa tilanteessa ihmiset ovat oppineet puskureiden merkityksen ja ymmärtäneet tarpeen katsoa pidemmälle. Puskuria pitäisi säästää silloin, kun se on mahdollista.

19.3.2021
Teksti Marianne Gråsten
Kuva Eveliina Rummukainen
Lowell

Lowell

Lowell Suomi Oy on luotonhallinnan palveluyritys ja suomalaisyritysten kokenut kumppani luottopäätöksenteossa, laskutuksessa ja perinnässä. Lue lisää palveluista.

payment indicator säästäminen maksukykybarometri kulutuskäyttäytyminen pohjoismaat talouden hallinta

Lowellin maksukykybarometri

Koronapandemian pitkittyessä suomalaiset näkevät oman taloudellisen tilanteensa muita pohjoismaalaisia heikompana, selviää Lowellin maksukykybarometrista.

Lataa Maksukykybarometri