Compliance

Perintä ei ole ikuista – velka vanhenee 20 vuodessa

19.04.2018 4 min lukuaika

Suomessa on tehty paljon töitä sen eteen, että velalliset selviytyisivät veloistaan ja voisivat jatkaa puhtaalta pöydältä. Samalla velkojen vanhentumissäännöistä on tehty varsin monimutkaisia, kirjoittaa Maija Karskela.  

Yleisen oikeusperiaatteen mukaan sopimukset on pidettävä. Kaupankäynnissä ja luotonannossa se on tarkoittanut, että velat on pitänyt maksaa takaisin. Suomessa yksityishenkilöiden velat kuitenkin vanhentuvat lopullisesti useammankin eri vanhentumisajan perusteella. Perintä ei siis ole meillä ikuista.

Velkojen vanhentumista koskeviin lakeihin on tehty 2000-luvulla useita muutoksia – ja samalla vanhentumissäännöistä on tullut monimutkaisia. (Viime vuosituhannella oli yksinkertaisempaa: rahavelka vanhentui 10 vuoden kuluessa syntymisestä, ja kun velallista muistutettiin velasta, 10 vuoden vanhentumisaika alkoi kulua uudelleen alusta.)

Nykyisin vanhentumisaika riippuu yhtäältä siitä, millaisesta velasta on kyse ja toisaalta siitä, puhutaanko velkojan toimenpiteellä katkaistavissa olevasta vanhentumisajasta vai lopullisesti vanhentumisesta.

Periaatteessa velka voi vanhentua kolmessakin vuodessa

Nykyisin velan ns. yleinen vanhentumisaika on 3 tai 5 vuotta. Yleiset vanhentumisajat koskevat mm. luottoja, sähkölaskuja, vuokria, asuntolainoja ja muita yksityisoikeudellisia saatavia.

Periaatteessa velka voi siis vanhentua jo 3 vuodessa, mutta se edellyttää, ettei velkoja tee asialle mitään. Perintätoimenpiteellä, esimerkiksi muistuttamalla asiakasta velasta maksumuistutuksella tai maksuvaatimuksella, vanhentuminen katkeaa ja aika alkaa kulua alusta.

Jos velka on käsitelty käräjäoikeudessa ja sille on annettu maksuun velvoittava velkomustuomio, yleinen ja perintätoimenpiteellä katkaistavissa oleva ja uudelleen alusta alkava vanhentumisaika on 5 vuotta.

Ulosotto loppuu, velka vanhenee

Yleisten, ns. katkaistavissa olevien vanhentumisaikojen lisäksi yksityishenkilön velka vanhenee Suomessa myös lopullisesti. Ensimmäinen lopullinen vanhentumisaika on ollut laissa (ulosottokaaressa) vuodesta 2008. Tarkoituksena oli lopettaa elinikäinen ja kohtuuttoman pitkäkestoinen ulosotto.

Tätä nykyä mitään yksityishenkilön velkaa ei voi siis periä ikuisesti, vaan velat vanhentuvat Suomessa lopullisesti kahden perussäännön mukaan:

  1. 15 vuoden kuluttua velalle annetusta, maksuun velvoittavasta tuomiosta tai sitä vastaavasta ulosoton perusteesta (20 vuoden kuluttua silloin kun velka on toiselta yksityishenkilöltä tai korvaus rikoksesta)
  2. 20 vuoden kuluttua velan erääntymisestä eli eräpäivästä (25 vuoden kuluttua silloin, kun velka on toiselta yksityishenkilöltä tai korvaus rikoksesta). Käytännön tasolla tämä lopullinen vanhentumissääntö on alkanut vaikuttaa 1.1.2020 lukien.

Julkisoikeudellisia maksuja, tyypillisimmin veroja, sakkoja ja elatusapuvelkoja, koskee ns. erityinen vanhentumisaika. Sen myötä nämä velat vanhentuvat lopullisesti jo 5 vuodessa. Aika lasketaan maksuunpano- tai maksun määräämisvuotta seuraavan vuoden alusta, jonka jälkeen 5 vuoden kuluttua velka lakkaa olemasta.

Velkajärjestely on aito vaihtoehto veloista selviytymiseen

Suomessa on viime vuosikymmeninä tehty paljon työtä sen eteen, että ylivelkaantuneiden ihmisten olisi mahdollista selviytyä veloista ja jatkaa elämäänsä puhtaalta pöydältä.

1990-luvulla säädettyyn velkajärjestelylakiin on vuosien mittaan tehty useita muutoksia, joiden ansiosta yhä suurempi osa ihmisistä pääsee järjestelyyn ja saa velat kuitattua nopeammin. Veloista vapautumiseen on nykyisin olemassa aivan toisenlainen mahdollisuus kuin menneinä vuosikymmeninä. Tänään velkajärjestely on mahdollinen niillekin, joilta järjestely on ensimmäisellä kerralla evätty omasta toiminnasta johtuen.

Velkajärjestelyissä on vahvistettu yli 100 000 maksuohjelmaa, joilla maksukyvyttömät ihmiset ovat päässeet eroon velkataakasta. Velkajärjestelyissä ei siis ole kyse mistään marginaalisesta vaihtoehdosta vaan aidosta ratkaisukeinosta. Lowell on mukana noin 80 prosentissa näistä järjestelyistä.

Velkojen kanssa ei pitäisi lannistua. Tilanteeseen tarttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja avoimesti on auttanut monia. Näitä kertomuksia, ihan tavallisia esimerkkejä velkojen voittamisesta, tarvitaan ehdottomasti julkiseen keskusteluun lisää. Ne rohkaisevat muita.

Lowellin kaltaisen palvelukumppanin tuoma apu on ensi sijassa vapaaehtoisten maksuvaihtoehtojen tarjoamista asiakkaalle (veloista sovitaan paljon vapaaehtoisia maksujärjestelyjä!) – mutta myös huolehtimista siitä, ettei velka pääse ennenaikaisesti vanhentumaan.

19.4.2018
Maija Karskela
Maija Karskela

Maija Karskela

Maija Karskela on Lowellin yhtiölakimies, joka on seurannut suomalaisen velkalainsäädännön valmistelua ja soveltamista yhtä pitkään kuin velat pysyvät Suomessa tätä nykyä voimassa.

compliance Ulosotto Velan vanheneminen Velka Velkajärjestely