TALOUSHALLINTO

Mobiilimaksaminen vaatii nuorelta itsekuria

Monelle nuorelle ostosten kuittaaminen klikkauksella on jo todellisuutta. Kun maksamisen muuttuu entistä helpommaksi ja vaivattomammaksi, nuorilta vaaditaan myös parempia taitoja hallita talouttaan. Lataa tilastoselvitys eri ikäryhmien maksuvaikeuksista.

nuoret

Tietokonepelien maailmassa ostaminen käy vaivattomasti: kun luottokortin tiedot on tallennettu valmiiksi ja oma hahmo kaipaa uusia varusteita, tarvitaan vain klikkaus ja virtuaalivermeet on hankittu.

Tutkija Pekka Puustisen mukaan moni nuori on tottunut verkossa aivan uuteen maksamisen tapaan.

– Peleissä ostamisen takana on kortti – valitettavasti usein vanhempien kortti – mutta se ei ole maksamisessa mukana fyysisesti vaan ainoastaan sopimuksena. Nuorille tunnisteella maksaminen on todellisuutta jo nyt. sanoo Sveitsissä St. Gallenin yliopistossa vierailijaprofessorina työskentelevä Puustinen.

Puustinen uskoo, että lähivuosina päivittäistavarakauppa ottaa suuren harppauksen pelimaailmasta tuttujen maksutapojen suuntaan.

Ensimmäiset mobiilimaksamisen tavat ovat jo täällä: esimerkiksi Osuuspankin Pivo- tai Elisan Lompakko -palvelujen avulla ostokset voi tietyin ehdoin maksaa kännykällä. Toistaiseksi palveluiden käyttö on vielä melko vähäistä.

Ensimmäisenä mobiilimaksamisen ottaa omakseen 20–30-vuotiaiden sukupolvi, uskoo tohtorikoulutettava Eliisa Kylkilahti Helsingin yliopistosta.

– Nuorille laitteiden käyttäminen on luontevaa. Lisäksi kysymykset tietosuojasta ja turvallisuudesta eivät ole heille niin ongelmallisia kuin vanhemmille, sillä sosiaalisen median myötä on totuttu olemaan julkisuudessa, Kylkilahti sanoo.

Nuorten pankkipalveluiden käyttöä selvittäneessä Finanssialan Keskusliiton tutkimuksessa uudet maksamisen tavat eivät kuitenkaan vielä näy – kuten ei käteinenkään. 20 vuotta täyttäneet nuoret maksavat ostoksensa pääasiassa pankki- tai online-kortilla, kuten Visa Electronilla, ja kuittaavat laskut lähes tyystin verkkopankissa tai e-laskuna. Käteistä käyttää pääasiallisena maksuvälineenään enää joka kymmenes yli 20-vuotias.

Virtuaalimaksaminen vaatii itsekuria

Matkapuhelimella tai tietokonehiiren klikkauksella hoidettu maksu tekee ostamisesta helppoa – Puustisen mielestä ehkä liiankin helppoa nuorille, jotka vasta opettelevat raha-asioiden hoitamista.

Konkreettisen rahan katoamisen myötä pelko tilinylityksistä ja vanhemmille lankeavista suurista luottokorttilaskuista kasvaa.

– Kun maksaminen muuttuu aiempaa vaivattomammaksi, ihmisen aktiivinen rooli oman talouden seurannassa ja hoitamisessa korostuu, Puustinen sanoo.

Ihanteena kiiltävät kulissit

Taloutensa hallinnassa nuoret jakautuvat kahteen kastiin. Suuri osa hoitaa raha-asiansa tarkasti ja vastuullisesti, kun taas osalta taidot tai halut siihen puuttuvat. Nuorten aikuisten talousongelmista on viime vuosina puhuttu paljon ja syystä: 20–24-vuotiaista miehistä 11,5 prosentilla oli vuonna 2014 maksuhäiriö, naisista 8,4 prosentilla.

Nuoret eivät kuitenkaan ole mikään erityinen ongelmaryhmä tilastoissa. Lindorffin selvitysten mukaan alle 25-vuotiaiden osuus perintään joutuneista on tasaisesti pienentynyt 2000-luvulla. Maksuvaikeudet ovat lisääntyneet paljon selvemmin yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä.

Lindorffin Lahden asiakaspalvelun päällikkö Peppi Rohula kertoo, että alle 25-vuotiailla jää muita useammin rästiin pieniä, käyttötavaraostoksiin liittyviä luottoja ja osamaksuja.

– Asiakaspalvelussamme kohdataan paljon tilanteita, joissa on haluttu äkkiä kulissit ympärille, mutta ei ole osattu miettiä, millä kaikki rahoitetaan. Monesti mielletään lyhytnäköisesti, että uudet kengät tai bensa ovat tärkeämpiä asioita kuin vuokra ja sähkö.

Eliisa Kylkilahden mukaan nuorten taloudenpitoa hankaloittaa myös tulojen ja menojen moninaisuus.

– Tulonlähteitä on monia: rahaa saadaan sosiaalietuuksina, sukulaisilta ja palkkatuloina. Rahaa myös käytetään monikanavaisesti, käydään fyysisessä kaupassa ja ostetaan verkosta. Rahankäyttöä on vaikea seurata, kun se koostuu monista eri virroista.

”Kaikki mulle heti” -asenne ei ole vain nuorten ongelma.

– On tämän ajan ilmiö, että kaiken pitäisi tapahtua heti. Aika on hyvin kallisarvoista kaikille kuluttajille, toteaa Kylkilahti.

Koti ja koulu paljon vartijoina

Peppi Rohulan mukaan on myös nuoria, jotka jättävät laskunsa rästiin, vaikka kykyä niiden hoitamiseen olisikin. Myös media tuntuu ruokkivan välinpitämättömyyttä.

– Nuorison ihannoima julkkis saattaa ilmoittaa haastattelussa hyvänä asiana, että ulosotossa on laskuja, tai henkilöjuttu otsikoidaan ”En koskaan avaa laskujani”. Nämä ovat erittäin huonoja viestejä nuorille, jotka eivät osaa lukea juttuja kriittisesti, Rohula sanoo.

Lindorffin asiakasneuvojat voivat tarjota nuorille opastusta siihen, mitä kannattaa tehdä ja kenelle soittaa, jos maksuja on perinnässä. Rohula perää kodin, koulun, yritysten ja koko yhteiskunnan yhteisiä talkoita nuorten ymmärryksen ja elämänhallintaan liittyvien taitojen lisäämiseksi.

– Vanhempien esimerkillä ja keittiön pöydän ääressä käydyillä keskusteluilla on suuri rooli. Lasten kanssa pitää lähteä ihan alkeelliselta tasolta liikkeelle: mitä kourassa olevalla 5 eurolla voi ostaa.

Pekka Puustinen uskoo, että uusien maksamisen tapojen rinnalla kehittyvät myös mobiilisti toimivat taloudenhallintapalvelut. Esimerkkinä hän mainitsee Pivo-palvelun, joka arvioi, kauanko rahat keskimääräisellä kulutustahdilla riittävät.

20.3.2015
Teksti Mari Valkonen

Juttu on toinen osa Lindorffin Kuluttajat ja maksaminen -juttusarjaa.
Lue myös ensimmäinen juttu Seniori maksaa verkossa.