Luotolla ostaminen on maksamisen uusi normaali. Luottokortti, lasku ja osamaksu antavat joustoa maksamiseen, kun oman talouden liikkumavaran osaa laskea oikein. Siitä huolimatta myös perinnän merkitys on korostunut samalla, kun luotolla ostaminen on yleistynyt.
– Elämme nopearytmisessä yhteiskunnassa, jossa ei aina muisteta harkita päätöksiä, miettii Lowellin varatoimitusjohtaja Seppo Lahtinen.
Ylivelkaantumisen sijaan perinnän taustalla on kuitenkin useimmiten unohdus: lasku on vahingossa jäänyt maksamatta ennen eräpäivää. Elämässä on myös saattanut tapahtua jotain yllättävää, esimerkiksi avioero. Vain pienellä osalla tilanne kroonistuu ja maksuja jää maksamatta säännöllisesti, Lahtinen kertoo.
Kun oma talous horjuu, ensisijaisesti pyritään hoitamaan pakolliset kulut. Harva jättää vuokran tai sähkölaskun rästiin, sillä se voisi vaarantaa peruselämisen. Arjen välttämättömien menojen sijaa maksamatta saattaakin jäädä esimerkiksi verkkokauppamaksut.
Laskuja peritään lain hyvän perintätavan mukaisesti riippumatta siitä, kohdistuuko perintä elämän perustarpeisiin vai mukavuuksiin.
Luottoyhteiskunnan perusta on kyky luottaa toisiin ja tulevaisuuteen
Lahtisen mukaan perintä on luottoyhteiskunnan keskeinen elementti. Voisi myös kysyä, että mitä tapahtuisi maksumoraalille, jos maksamattomia laskuja ei perittäisi lainkaan? Perinnän tarkoitus on turvata ja ennustaa taloutta. Myös kuluttajille osoitetaan, että maksamattomista laskuista koituu seurauksia.
Perinnän tarkoitus on turvata ja ennustaa taloutta.
Yrityksille perintä puolestaan tarkoittaa elinvoimaisuutta. Monen yrityksen liiketoiminta perustuu luotolla tapahtuvaan myyntiin. Jos omat myyntisaatavat maksetaan viiveellä, esimerkiksi yrityksen oma verojen tai palkkojen maksu vaarantuu.
Perintä turvaa ja ennustaa taloutta. Siksi se on keskeinen elementti luottoyhteiskunnassa, kertoo Lowellin varatoimitusjohtaja Seppo Lahtinen.
Perinnän sujuvuuteen voi vaikuttaa asiakaslähtöisellä kohtaamisella
Jos asiakas ei maksa laskua muistutuksista huolimatta, yritys voi siirtää laskut perintään.
Vaikka yritykset joskus välttelevät perintäkeskustelua, tilanne ei lähtökohtaisesti ole ikävä asia, muistuttaa Lahtinen. Hän kuitenkin ymmärtää yrittäjien huolen. Erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä asiakassuhteet koetaan usein läheisinä. Joustoa annetaan pitkäänkin, sillä asiakasta ei haluta menettää. Kääntöpuolena on, että asiakas voi käyttää joustavuutta hyväkseen jättämällä laskut maksamatta.
Muun muassa tällaisissa tilanteissa yritykset voivat päätyä ulkoistamaan perintänsä. Tällä hetkellä niin ovat tehneet pääasiassa isot yritykset, jotka ovat todenneet ulkoistamisen olevan kustannustehokkain ratkaisu. Ulkoistaminen mahdollistaa yrityksille myös sen, että ne voivat keskittyä ydintekemiseensä.
Lowellille on ensiarvoisen tärkeää, että perintätilanteet hoidetaan hyvin ja ratkaisukeskeisesti.
– Asiakassuhde säilyy, kun keskustelu käydään rakentavasti. Esimerkiksi joustamattomuus hankalassa tilanteessa voi aiheuttaa asiakkaalle pahaa mieltä, Lahtinen kertoo.
Reaaliaikainen data auttaa ymmärtämään asiakkaan maksukäyttäytymistä
Paljon on silti vielä tehtävää. Digitaalisuus ja asiakaskeskeisyys ovat asioita, joihin tällä hetkellä panostetaan myös Lowelilla. Ihmiset odottavat heidän tarpeensa huomioivaa palvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Olemme tottuneita tekemään verkon digitaalisissa palveluissa niin ostokset kuin lainahakemukset. Kaikesta tekemisestä jää myös jälki.
– On tärkeää, että omaa dataa osattaisiin hyödyntää ketterästi. Sen ansiosta voidaan parantaa asiakaslähtöisyyttä. Tiedetään paremmin, miten ja millaisella viestinnällä lähestyä.
Dataa hyödyntämällä myös maksuhäiriömerkintöihin voidaan suhtautua uudella tavalla.
– Maksuhäiriömerkinnät ovat kaksiteräinen miekka, Lahtinen sanoo.
Merkinnät voivat vaikeuttaa kuluttajan elämää. Toisaalta ne lisäävät kuluttajan suojaa, sillä merkinnät osoittavat, että oman talouden hallinnassa on ollut ongelmia, ja lisävelkaantuminen estyy. Yritykselle maksuhäiriömerkintä voi olla peruste olla myymättä palveluitaan.
Ne pysyvät voimassa melko pitkään, ja kuluttajan voi olla vaikea osoittaa saaneensa taloutensa hallintaan. Ei ole myöskään yhteistä rekisteriä, josta ilmenisi, että maksukäyttäytyminen on parantunut.
Luotonmyöntäjät miettivät jatkuvasti, miten voisivat tehdä entistä parempia ja vastuullisempia päätöksiä.
– Vastuulliset luotonantajat haluavat tietoa, mutta ennen positiivista luottorekisteriä kaikkien tietojen hyödyntäminen ei ole mahdollista, huomauttaa Lahtinen.
Nykyisen hallitusohjelman mukaan positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön vielä tämän hallituskauden aikana. Samalla lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa. Rekisteri tulee todennäköisesti voimaan vuonna 2023.
Mitä perintä merkitsee yritykselle?
Perintä ulkoistetaan alan yrityksille esimerkiksi silloin, kun haetaan kustannustehokkuutta tai kun oma osaaminen ei riitä perinnän hoitamiseen. DevNetin talousjohtaja Hans Govenius kertoo, että DevNetillä saatavien perintä päädyttiin ulkoistamaan, jotta omaa osaamista voitaisiin tukea.
– Ei meillä oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa. Perintä on muutakin kuin kirjeiden lähettelyä. Siihen liittyy myös esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen rekisteröimistä. Ulkoistamalla olemme saaneet osaamista aiheesta, Govenius kertoo.
Vielä ulkoistuksen jälkeenkin omassa yrityksessä on hänen mielestään tärkeää säilyttää ymmärrys perintäprosessista ja verotuksesta sekä laskutuksen vaikutuksista yrityksen taseeseen ja tuloslaskelmaan. Kaikkia teknisiä tietoja ei kuitenkaan tarvitse osata.
Goveniuksen mukaan suurin osa asiakkaista maksaa laskut ajallaan.
– Meillä 70 prosenttia maksuista tulee eräpäivään mennessä ja iso osa heti eräpäivän jälkeen. Tämä on varsin hyvä luku. Vain pieni osa menee perintään.
Laskujen maksamisella eräpäivään mennessä on kauaskantoiset vaikutukset.
– Kun raha liikkuu tasaisesti, on se kaikkien etu Suomessa. Jos rahat jäävät jossain kohtaa jumiin, alkaa aaltoliike, kuvaa Govenius.
Kuluttajille suunnatussa laskun perinnässä perintäkuluille on asetettu lakisääteiset rajat. Yritysten välisessä kaupassa tällaisia ylärajoja ei tällä hetkellä ole, mutta asia on mainittu nykyisessä hallitusohjelmassa. Govenius pitää keinoa mielenkiintoisena.
– B2B-kaupassa on lähtökohtaisesti ollut aika vapaat ehdot. Tähän saakka käytäntömme on toiminut hyvin. On huolehdittava, että sanktioita pienentämällä ei kasvateta rikkomusten määrää.
Govenius ei usko, että perintä voisi huonontaa asiakassuhdetta. Kun perinnällä on peruste, se harvoin aiheuttaa juopaa yrityksen ja asiakkaan välille, vaan asiakkaat suhtautuvat tilanteeseen asiallisesti.
DevNetillä on tapana hoitaa perintä rutiininomaisesti, jotta asiakkaat tietävät, että perintäkirje tulee ajallaan. Perintä on ammattimaista ja johdonmukaista. Sen ansiosta asiakkaidenkin suhtautuminen on neutraalia ja asiallista.
– Perinnässä on tärkeää, että toimeksiantajalle ja yritykselle jää hyvä fiilis. Pitää löytää joustavuutta ja ymmärrystä tilanteisiin, mutta myös jämäkkyyttä.
24.02.2020
Teksti Marianne Gråsten
Kuvat Jere Satamo
