Compliance

Lainsäädäntömuutoksilla ylivelkaantumista vastaan

03.02.2023 5 min lukuaika

Lainsäädäntöön on tehty viime aikoina useita muutoksia suomalaisten ylivelkaantumisen estämiseksi. Lowellin juristi Maija Karskela kertoo, mitä yritysten tulee tietää vireillä olevista lainsäädäntöhankkeista.

Toukokuussa 2022 astuivat voimaan perintälain uudistukset, jotka muun muassa paransivat yritysvelallisten asemaa, ja heinäkuussa 2022 puolestaan velkajärjestelylain muutokset. Voimaan on myös tullut muita lakeja ja lakimuutoksia sekä vireillä on lainsäädäntöhankkeita.

Suurin syy lakimuutosten tämänhetkiseen suureen määrään on se, että ylivelkaantumisen estäminen on keskeinen osa hallitusohjelmaa.

– Hallitusohjelman valmistelun jälkeen on tullut koronapandemia ja siihen liittyvät väliaikaislait. Energiakriisikin voi vaikuttaa ainakin sähkösaatavien käsittelyyn, kertoo Lowellin Compliance Officer, juristi Maija Karskela.

Miksi yritysten kannattaa olla ajan tasalla lakimuutoksista?

Maailmantilanne vaikuttaa kuluttajien maksukykyyn ja sitä kautta myös yrityksiin, joiden asiakkaita kuluttajat ovat. Maksukäyttäytymiseen ja ylivelkaantumiseen liittyvät asiat ja lakimuutokset koskettavat erityisesti yrityksiä, jotka ovat tekemisissä perinnän kanssa.

– Lakimuutoksilla on suora vaikutus perintätulokseen ja kassavirtaan. Siinä mielessä yritysten pitää tietää, mistä mikäkin muutos johtuu. Esimerkiksi miksi tulovirta pienenee tai kassavirta hidastuu, Karskela kertoo.

Yrityksissä lakimuutokset vaikuttavat moniin asioihin, kuten teknisiin järjestelmiin tai asiakaspalvelun yhteydenottojen määrään. Siksi niitä on hyvä ennakoida.

030223Lowell__muuttuva lainsaadanto_900x600 copy

Lainsäädäntöön on tehty viime aikoina useita muutoksia suomalaisten ylivelkaantumisen estämiseksi.

Maailma muuttuu, mutta lakihankkeita ei kannata viedä läpi kiireessä

Karskelan mukaan lakeja valmistellaan nykyään kiireellä. Pysyvien muutosten sijaan eduskunta on säätänyt esimerkiksi vuoden voimassa olevia kokeilulakeja tai väliaikaisia lakeja.

– Muissa Pohjoismaissa näin hektinen lakien valmistelunopeus on poikkeuksellista, Karskela kertoo.

Karskelan mielestä on hyvä, että lakien säätämisessä yritetään pysyä mukana nopeasti muuttuvassa maailmassa. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta Karskela kuitenkin kyseenalaistaa sitä, pitääkö kaikkea säädellä lailla.

– Lakien muuttamisen sijaan parempi vaihtoehto voisi myös olla esimerkiksi alan itsesääntely tai markkinamekanismit itsessäänkin. Näitä vaihtoehtoja tulisi harkita vielä lainvalmistelun aikanakin.

Tämä olisi tärkeää sen vuoksi, että lakimuutoksista seuraa usein valtava työ ja kustannukset yrityksille, viranomaisille ja julkiselle hallinnolle. Lainvalmistelussa tulisikin Karskelan mukaan ymmärtää nykyistä paremmin, minkälaisia vaikutuksia lakimuutoksilla on erilaisiin teknisiin ratkaisuihin ja prosesseihin sekä huomioida ne valmistelussa. Tällä on suora vaikutus myös Suomen kilpailukykyyn.

Karskela korostaa esimerkiksi asiantuntijoiden kuulemista heti alkuvaiheessa ja osallistamista lain valmisteluun. Kun lakihankkeet viedään läpi hätäisesti, valmistelu ei ole välttämättä tarkkaan mietittyä ja lakeihin jää tulkinnanvaraisuutta.

– Lakien säätäminen edellyttää toimintaympäristön tuntemista, minkä vuoksi sidosryhmien kuuleminen olisi aina tärkeää jo ennen kuin julkisuuteen tuodaan tieto lain muuttamisesta. Kaikkien olennaisten sidosryhmien tulisi siis voida vaikuttaa päätöksentekoon ennen kuin poliittiset päätökset on käytännössä tehty, Karskela kertoo.  

Karskela tuo esiin, että hätäisesti valmisteltua lakimuutosta voi olla vaikea noudattaa.  

– Tilanne voi kääntyä siihen, etteivät lainsäätäjät enää käytännössä päätä lakien sisällöstä. Tällöin toimialaa valvoville viranomaisille jää liian suuri valta tulkita epäselvää lakia haluamallaan tavalla ja mahdollisesti jopa vastoin lainsäätäjän alkuperäistä tarkoitusta.

Karskela toivoo, että tulevaisuudessa päästäisiin pysyvämpiin ja huolella valmisteltuihin lainsäädäntöratkaisuihin.

– Lainvalmistelun resursseista tulee huolehtia siten, että ajantasaisesta peruslainsäädännöstä pystytään pitämään kiinni.

Lowell järjestää 30.3.2023 webinaarin, jossa käydään läpi muun muassa seuraavia ajankohtaisia lakimuutoksia ja lainsäädäntöhankkeita sekä niiden vaikutuksia perintään:

  • Luottotietolain muutos (1.12.2022) (maksuhäiriömerkintöjen poistuminen kuukauden sisällä suorittamistiedosta)
  • Laki positiivisesta luottotietorekisteristä (1.8.2022)
  • Ulosottokaaren muutokset (1.1.2023 ja 1.5.2023)
  • Kuluttajansuojalain ja oikeudenkäymiskaaren muutokset (1.6.2023)
Ilmoittaudu mukaan webinaariin
3.2.2023
Teksti Paula-Maija Wallin
Kuva Stocksy
Lowell

Lowell

Lowell Suomi Oy on luotonhallinnan palveluyritys ja suomalaisyritysten kokenut kumppani luottopäätöksenteossa, laskutuksessa ja perinnässä. Lue lisää palveluista.

compliance Korkokatto maksuhäiriömerkintä Perintä perintälaki positiivinen luottorekisteri Ulosotto lainsäädäntömuutokset maksuhäiriömerkinnän kesto maksuhäiriömerkinnän poistuminen kuluttajaluotot

Lowell-webinaarit: ilmoittaudu kutsulistalle

Järjestämme säännöllisesti webinaareja ajankohtaisista aiheista luotonantoon, asiakaskokemukseen ja muuttuvaan lainsäädäntöympäristöön liittyen.

Ilmoittaudu kutsulistalle