COMPLIANCE

Kuolinpesä ja kuolinpesän velat – Kolme kysymystä

Asiakkaan kuolema ei lopeta velka- tai sopimussuhdetta. Tietyt perusasiat on hyvä tietää perinnästä tilanteessa, jossa asiakas kuolee.

Kuolinpesä ja kuolinpesän velat

Mitä tehdä, kun velallinen kuolee?

Asiakkaan kuolema ei pääsääntöisesti lakkauta sopimus- eikä velkasuhdetta. Velkoja voi velallisen kuolemasta huolimatta turvautua kaikkiin niihin perintäkeinoihin, jotka olivat hänen käytettävissään velallisen eläessä, ja vaatia saataviaan kuolinpesän varallisuudesta. Käytännössä laskujen maksusta vastaavat kuolinpesän osakkaat. Kuolinpesä on taloudellinen kokonaisuus, jonka muodostaa kuolleen henkilön varat ja velat.

Kun yritys saa tiedon velallisen kuolemasta – yleensä joko kuolinpesän osakkaalta tai väestötietojärjestelmästä – maksuvaatimuksen lähettämisellä kannattaa varmistaa, että osakkaat saavat tiedon saatavan olemassaolosta. Tarvittaessa maksuvaatimuksen voi lähettää myös kuolinpesän osakkaille. Kuolinpesän osakkaat selviävät perukirjasta, jonka voi tilata veroviranomaiselta. Jos perukirjaa ei ole toimitettu verottajalle, osakkaat on mahdollista saada selville tilaamalla sukuselvitys.

Kuka vastaa vainajan velasta?

Kuolinpesän osakkailla ei pääsääntöisesti ole henkilökohtaista vastuuta edesmenneen veloista, vaan velkoja joutuu tyytymään vainajalta jääneestä varallisuudesta tulevaan suoritukseen.

Jos kuolinpesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen, velkojalla on oikeus saada jako-osuus saatavalleen kuolinpesän varoista. Kuolinpesän varallisuutta selvitettäessä ja maksusuorituksia vaadittaessa on hyvä tietää, että velkojien oikeudet toteutetaan ensin, lesken ja perillisten oikeudet vasta sen jälkeen.

Entä jos kuolinpesän velat ylittävät sen varat?

Velkoja voi laskea ja vaatia hänelle kuuluvan jako-osuuden kuolinpesän varoista. Jako-osuuden laskemista varten on selvitettävä, mitä muita velkoja pesään kuuluu, jotta selviää velkojen maksujärjestys. Velat ja varallisuus selviävät perukirjasta.

Kuolinpesän varoista katetaan ensin pesän selvittämisestä aiheutuneet velat, sen jälkeen vainajalta jääneet velat, ja viimeiseksi niin sanotut muut pesän velat. Oman saatavan luonne vaikuttaa siis jako-osuuteen. Jos saatava on pesänselvitysvelkaa, se maksetaan varoista ensin. Mikäli se on vainajan velkaa, jako-osuuden voi laskea vasta, kun varoista on ensin katettu pesänselvitysvelat.

Jos kuolinpesän osakkaat eivät maksa vaadittua jako-osuutta, velkoja voi tilanteesta riippuen hakea saatavalleen ulosoton mahdollistavan tuomion tai hakea käräjäoikeudesta pesänselvittäjän määräämistä.

27.1.2016, tarkistettu 13.12.2017
Laura Peltonen, varatuomari, Lindorff Oy

laura.peltonen@lindorff.com

Yhä useampi maksumuistutus seniorille

Miksi vanhus velkaantuu?