LUOTONANTO

Kuluttajaluotoille kaavaillaan korkokattoa

Oikeusministeriö valmistelee korkokaton säätämistä 2 000 euron suuruisille ja sitä suuremmille kuluttajaluotoille. Sääntelyn piiriin ovat tulossa myös verkkokaupassa yleistyneet ostoksiin sidotut kuluttajaluotot.

Lakiesityksessä tullaan myös linjaamaan, ettei kuluttajalla ole velvollisuutta maksaa luottokustannuksia, jos luotonantaja on rikkonut korkokattoa.

Lakiesityksessä tullaan myös linjaamaan, ettei kuluttajalla ole velvollisuutta maksaa luottokustannuksia, jos luotonantaja on rikkonut korkokattoa.

Kuluttajaluottoja koskevaan lainsäädäntöön suunnitellaan muutoksia vielä tällä hallituskaudella. Tarkoituksena on laajentaa korkokatto koskemaan myös vähintään 2 000 euron suuruisia kuluttajaluottoja sekä tiukentaa korkokaton rikkomista koskevia seuraamuksia.

Oikeusministerin mukaan tarkoituksena on luoda terveemmät pelisäännöt pikaluotoille ja vähentää kalliiden kuluttajaluottojen aiheuttamia velkaongelmia.

Korkokatto (tai korkokatot) on tulossa koskemaan kaikkia 2 000 euron suuruisia ja sitä suurempia kuluttajaluottoja ilman poikkeuksia. Käytännössä siis myös ostosten maksamisen erissä mahdollistavat hyödykesidonnaiset kuluttajaluotot ovat mahdollisesti vastaisuudessa korkokattosääntelyn piirissä.

Lainvalmistelun tueksi on nimitetty laajapohjainen seurantaryhmä, jossa on edustus myös finanssialalta. Lakiesitys on hallituksen tärkeysjärjestyksessä korkealla ja sen on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn jo syksyllä 2018.

Pienemmillä pikaluotoilla 50 prosentin korkokatto

Tällä hetkellä pikaluotoiksikin kutsutuille alle 2 000 euron luotoille on määritelty korkokatto kuluttajasuojalaissa. Tämän suuruisten luottojen todellinen vuosikorko ei saa ylittää 50 %:a viitekorolla lisättynä (Kuluttajasuojalaki 7 luku 17 a §). Tällä hetkellä, kun viitekoro on nolla, alle 2 000 euron luotosta ei siis saa periä yli 50 %:n todellista vuosikorkoa.

Todelliseen vuosikorkoon lasketaan mukaan kaikki luottokustannukset eli luottosopimuksen johdosta perittävien korkojen, kulujen ja muiden maksujen yhteismäärää. Todellisen vuosikoron laskentaa kirkasti vastikään markkinaoikeuden päätös (MAO 214/2018), jonka mukaan myös luoton nostamisesta veloitettava nostopalkkio on luottokustannus, joka pitää laskea mukaan todelliseen vuosikorkoon.

Vertaislainat rinnastettiin viime vuoden alussa voimaan tulleella kuluttajasuojalain muutoksella kuluttaluottoihin ja niitä koskee siis sama korkokattosäännös kuin muitakin kuluttajaluottoja.

Isompienkin luottojen kohtuullista korkoa jo linjattu

2 000 euron suuruisten tai sitä suurempien kuluttajaluottojen kohtuullista korkotasoa ei ole toistaiseksi säännelty lailla. Tuomioistuimet ovat kuitenkin voineet viran puolesta ottaa korkotasoon kantaa silloin, kun luoton sopimusehdoista ei ole kerrottu kuluttajalle selkeästi ja ymmärrettävästi.

Jos tuomioistuin on tällaisissa tapauksissa pitänyt luoton korkoa kohtuuttomana, sitä ei ole ollut velvollisuutta maksaa. Oikeudessa on tuomittu asiakkaan maksettavaksi ainoastaan korkolain mukainen yleinen viivästyskorko, luottokorkoon perustuvan sopimusehtoisen viivästyskoron sijasta.

Koron kohtuullisuuden tai kohtuuttomuuden arviointia on ohjannut korkeimman oikeuden ennakkopäätös (KKO 2015:60). Sen perusteella kuluttaja-asiamies on linjannut, että yli 100 %:n nimelliskorkoja tai todellisia vuosikorkoja ei voida hyväksyttävällä tavalla perustella luotonhakijoista johtuvalla suurella luottoriskillä.

Korkokattoa koskeva lainvalmistelu käynnistettiin siis tilanteessa, jossa useammilla tuomioistuimen ratkaisuilla on jo luotu oikeuskäytäntöä myös isompien kuluttajaluottojen koroista.

3.5.2018
Maija Karskela, yhtiölakimies, Lindorff Oy
maija.karskela@lindorff.com

Lukusuositus: kuluttaja-asiamiehen linjaukset kuluttajaluotoista ja maksamisesta verkkokaupassa

Tarkista tämä: onko viivästyskorko laskullasi oikein?