Luotonanto

Kriisissä piilee mahdollisuus – “Ihmiset alkavat suunnitella talouttaan entistä enemmän ja varautua heilahduksiin”

23.06.2020 6 min lukuaika

Poikkeusaika on saanut suomalaiset huolestumaan rahatilanteestaan, mikä näkyy myös kulutuskäyttäytymisessä. Kulutustutkija Terhi-Anna Wilska uskoo, että kriisi voi parantaa ihmisten varautumista talouden heilahteluihin.

Lowellin tuoreen maksukykybarometrin mukaan 39 prosenttia suomalaisista on vähentänyt poikkeusaikana kulutustaan. Kriisi on heikentänyt etenkin pienituloisten taloudellista tilannetta. Rajoitukset ovat kaventaneet kulutusmahdollisuuksia. Taloudellinen epävarmuus puolestaan hillinnyt halua käyttää rahaa. Tavaroiden ja palveluiden ostaminen poikkeustilanteessa voi jopa aiheuttaa negatiivisia tunteita.

– Kriisi on aiheuttanut taloudellista ja henkistä huolta. Kulutus voi tuntua ristiriitaiselta ja aiheuttaa jopa ahdistusta, sanoo Jyväskylän yliopiston sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska

Itsesäätely on tehokas rajoituskeino, mistä kertoo Wilskan mukaan myös se, että ruotsalaiset ovat sitoneet kukkaronnyörinsä lähes yhtä tiukalle kuin suomalaiset, vaikka esimerkiksi ravintolat ovat Ruotsissa pysyneet auki. Barometrin mukaan jopa 36 prosenttia ruotsalaisista on vähentänyt kulutusta koronakriisin vuoksi. Tiukemmin kulutuskohteita strategiassaan sulkenut Suomi reagoi miltei samalla tavalla. Suomalaiset vähensivät kulutustaan poikkeusaikana barometrin mukaan vain hieman enemmän kuin naapurinsa, 39 prosenttia.

– Luottamus talouteen on horjunut samalla tavalla, ja kuluttajat ovat varovaisia. Ihmiset ovat myös pelänneet koronaa, eivätkä ole lähteneet kauppoihin parveilemaan, Wilska tiivistää.

Materiaalipankki-CTA_3_450x175px

Mitä käyttämättömälle rahalle tapahtuu? 

Wilskan mukaan kulutusta on karsittu ensisijaisesti säästämällä pienistä päivittäisistä menoista. Barometrin vastaajista 17 prosenttia kertoo myös lykänneensä isompia hankintoja. 

Samalla ihmiset ovat kuitenkin säästäneet ja sijoittaneet pitkällä tähtäimellä. Barometrin vastaajista vain neljä prosenttia kertoo lopettaneensa kuukausisäästämisen ja kymmenen prosenttia myyneensä osakkeita tai rahastoja. Wilskan mukaan kiinnostusta sijoittamiseen on voinut lisätä se, että moni keskituloinenkin pystyi sijoittamaan osakkeisiin niiden hintojen ollessa alhaalla.

– Työttömyys ja lomautukset eivät koske läheskään kaikkia. Aika monella on jäänyt rahaa jemmaan. On kiinnostavaa nähdä, kuinka nopeasti kulutus palautuu ja mitä tapahtuu käyttämättömälle rahalle, Wilska jatkaa.

Pian nähdään, kuinka nopeasti kulutus palautuu ja mitä tapahtuu käyttämättömälle rahalle.

Wilskan mukaan touko-kesäkuussa on nähty jo pieniä kulutuspiikkejä, kun patoutunut kysyntä on alkanut purkautua. Pidemmällä aikavälillä kulutuksen palautuminen riippuu kuitenkin työllisyyden ja työttömyyden kehityksestä.

– Kuluttajien ajatukset ovat nyt aika häilyväisiä. Kulutuksen kehitykseen vaikuttaa se, kuinka turvalliseksi ja vakaaksi he kokevat oman terveytensä ja taloutensa. Sanoisin, että kuluttaminen palautuu varovasti. Ei ole odotettavissa V-käyrää, vaan U-käyrä. 

Pienituloiset ovat huolissaan omasta taloudestaan, suurituloiset maailmantaloudesta

Yli 90 prosenttia suomalaisista on huolissaan Suomen valtiontaloudesta. Omasta taloudellisesta tilanteestaan huolta kantaa 55 prosenttia, barometristä selviää. Nuoret ja muut pienituloiset ovat enemmän huolissaan omasta taloudestaan, suurituloiset puolestaan Suomen ja maailman taloudesta.

– Jos on akuutti huoli itsestään, maailma huolettaa vähemmän. Etenkin nuoret ovat huolissaan omasta tulevaisuudestaan ja työuristaan. Huoli Suomen ja globaalista taloudesta taas on pitkän tähtäimen huolta, Wilska tiivistää.

Hänen mukaansa ihmisillä on myös tapana ajatella omasta taloudestaan hieman todellista positiivisemmin, mikä aiheuttaa toisinaan ristiriitaa.

– Ihmiset ovat paradoksaalisesti enemmän huolissaan Suomen ja maailman taloudesta kuin omastaan, vaikka ne ovat sidoksissa toisiinsa. Etenkin, jos oma talous on kunnossa, ajatellaan helposti, että “minulle ei voi käydä mitään”. 

Kriisissä piilee mahdollisuus

Kiinnostusta sijoittamiseen on voinut lisätä se, että moni keskituloinenkin pystyi sijoittamaan osakkeisiin niiden hintojen ollessa alhaalla.

Kriisissä piilee mahdollisuus

Barometrin mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana, ettei pystyisi maksamaan laskujaan. Lowell Suomen toimitusjohtajan Juho Ylisen mukaan tämä kertoo siitä, miten hyvin sopeutuvia ja varautuneita suomalaiset ovat talouden heilahteluihin.

– Suomalaisista noin puolet säästää ja sijoittaa säännöllisesti ja 70 prosenttia epäsäännöllisesti. 30 prosenttia elää kädestä suuhun, mutta tästäkin joukosta suurelle osalle säästäminen olisi mahdollista, mikäli taloutta vähän suunnittelisi, Wilska kuvaa.

Kriisissä piileekin mahdollisuus. Wilska uskoo, että sen myötä ihmiset alkavat suunnitella omaa talouttaan entistä enemmän ja varautua heilahduksiin yhä paremmin. 

Jatkossa talouden heilahduksiin varaudutaan paremmin ja oma taloutta suunnitellaan enemmän.

– Kriisi tuli monelle yllätyksenä. Jatkossa ehkä aiempaa useampi ajattelee, että kaikenlaista voi tapahtua. Uskon, että varautumismentaliteetti kasvaa.

Wilska pitää positiivisena sitä, että keskustelu säästämisestä ja sijoittamisesta on vilkastunut ja monipuolistunut jo ennen korona-aikaa.

– Säästämisestä ja sijoittamisesta on tullut yhä arkipäiväisempää. Sitä ei ajatella enää vain eliitin etuoikeutena, vaan nähdään, että lähes kenellä tahansa tavallisella palkansaajalla on siihen mahdollisuus. 

Maksukykybarometrin tulokset

Lowellin maksukykytutkimus (Payment Indicator) mittaa suomalaisten kotitalouksien maksukykyä, taloudellista turvallisuuden tunnetta ja kulutuskäyttäytymistä. Lowellin maksukykybarometri toteutettiin Suomessa 15.–25.5.2020. Suomen kysely on osa Lowellin teettämää laajempaa pohjoismaista kyselytutkimusta. Kyselyyn vastasi internetpaneelissa satunnaisotannalla 1 559 vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen tulokset on painotettu vastaamaan koko väestön sukupuoli- ja ikärakennetta. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Demoskop.

22.6.2020
Teksti Veera Argillander
Kuva: Johanna Taskinen

 

taloudenhallinta luotonanto payment indicator poikkeustilanne maksukykybarometri kulutuskäyttäytyminen

Lowell materiaalipankki

Lowellin webinaarit, tutkimukset, oppaat ja laskurit avuksesi vastuulliseen luotonhallintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Siirry materiaalipankkiin