Oma talous

Korona kurittaa suomalaisia epätasaisesti, mutta luottoa tulevaisuuteen löytyy

23.04.2021 5 min lukuaika

Lowellin teettämä maksukykybarometri osoittaa, että eniten säästöjä on eläkeläisillä, suurin usko tulevaisuuteen nuorilla aikuisilla. Tulokset ovat johdonmukaisia, kommentoivat asiantuntijat.

Lowell teetti helmikuussa 2021 maksukykybarometrin, jossa selvitettiin suomalaisten kotitalouksien maksukykyä, taloudellista turvallisuuden tunnetta ja kulutuskäyttäytymistä. Kyselyssä selviää myös ihmisten näkemyksiä koronan vaikutuksista heidän talouteensa.

Eniten taloudellista liikkumavaraa ja puskurisäästöjä on yli 55-vuotiailla. Nuoret, alle 35-vuotiaat aikuiset ovat eniten huolissaan taloustilanteestaan, mutta uskovat sen kohenevan vielä tämän vuoden aikana. Luottamus omien tulojen kasvuun on korkeinta suurissa kaupungeissa asuvilla.

– Tulokset ovat loogisia ja kuvaavat luontevasti elämänkaaren eri vaiheita. Suhtautuminen omaan talouteen ja tulojen ja menojen kehittymiseen on yleensä vakiintunutta suhteessa ikään ja asuinpaikkaan, sanoo Jyväskylän yliopiston kulutustutkimuksen professori Terhi-Anna Wilska.

Wilska ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n johtaja Emilia Kullas toteavat, että korona on kohdellut suomalaisia epätasaisesti. Moni nuori on jäänyt ilman töitä, kun taas osalle kotitalouksista on kertynyt runsaasti säästöjä.

– Ikään ja asuinpaikkaan liittyvät erot ovat varsin vakiintuneita. Suomessa keskustellaan paljon tuloerojen kasvusta, vaikka erot ovat kasvaneet viimeksi 1970-luvulla. Koko 2000-luvulla tuloerot ovat kasvaneet erittäin maltillisesti, Wilska toteaa.

Taloudellinen tilanne muuttuu elämänkaaren mukaan

Kyselyn mukaan eniten puskurisäästöjä on yli 65-vuotiailla: heistä 70 prosentilla säästössä on yli 1000 euroa. Nuorilla, alle 35-vuotiailla säästöjä on kertynyt vähiten. Lähes puolella vanhemmasta ikäryhmästä jää kuukaudessa yli 500 euroa ylimääräistä pakollisten menojen jälkeen. Alle 34-vuotiailla vastaava osuus on 25 prosenttia, opiskelijoilla kymmenen.

Talouden näkökulmasta eläkeläiset ovat kärsineet korona-aikana kaikista vähiten, Wilska toteaa. Nuorimmille eläkeläisille ja suurille ikäluokille on kertynyt hyvät eläkkeet. Korona-aikana lomautuksista tai irtisanomisista johtuvat pudotukset tuloissa ja säästöissä eivät luonnollisesti koske tätä ikäryhmää.

Barometrin mukaan nuorten näkemys taloudellisesta tilanteestaan on eri ikäryhmistä heikoin, mutta tilanteen uskotaan kohenevan. 41 prosenttia 18–34-vuotiaista kertoo olevansa huolissaan henkilökohtaisesta taloustilanteestaan, mutta reilu kolmannes ikäryhmästä uskoo, että se kohenee seuraavan puolen vuoden aikana.

– Nuorilla pitääkin olla tulevaisuudenuskoa. Nuorten on välillä vaikea nähdä, että tilanne voisi muuttua paremmaksi tulevaisuudessa, mutta aika tasoittaa. Nuoret ovat niitä, jotka etenevät urallaan, ja siten myös oma taloudellinen tilanne kohenee. Toki samalla kasvavat myös taloudelliset velvoitteet, Kullas toteaa.

Lowell_012-2_900px

Koronan vaikutukset jakautuivat epätasaisesti, mutta tulevaisuuteen katsotaan positiivisesti.

Työikäisten pieniä puskurisäästöjä selittävät elämänvaiheeseen tyypillisesti kuuluvat menot. Perhe, asunnonhankinta ja auto vievät ison osan tuloista, eikä puskurisäästöjä välttämättä pääse kertymään. 62 prosenttia 35–54-vuotiaista kertoo, että heille jää kuukaudessa korkeintaan 500 euroa ylimääräisiin menoihin.

Wilskan ja Kullaksen mukaan huomattavan moni on aloittanut korona-aikana sijoittamisen, myös opiskelijat ja erityisesti nuoret naiset. Miehet sijoittavat edelleen naisia enemmän, mutta naisten osuus on kasvanut. Wilska kertoo, että erityisesti nuoret naiset ovat innostuneet sijoittamisesta, kun siitä puhutaan entistä enemmän.

– Nuorten keskuudessa on toki suurta vaihtelua. Monet nuoret eivät usko, että saavat eläkettä, mutta eivät kuitenkaan aktiivisesti säästä eläkeikää varten. Toinen ääripää ovat firettäjät, eli taloudelliseen itsenäisyyteen nuorella iällä tähtäävät, Kullas kertoo.

Kasvukeskusten työmahdollisuudet lisäävät luottamusta

Vähiten huolestuneita omasta taloudestaan ovat pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa asuvat. Johdonmukaista, kommentoi Wilska. Väestörakenne ja tuloerot selittävät tulosta. Nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen positiivisesti, ja suurissa kaupungeissa taas asuu paljon nuoria. Esimerkiksi Helsingissä elää Suomen nuorin väestö. Suurimmissa kaupungeissa on myös suurimmat tulot. Pienemmillä paikkakunnilla asuu suhteessa enemmän eläkeläisiä, joiden tulot tuskin muuttuvat.

Wilskan mukaan opiskelijoilla alueellisia eroja voisi tasoittaa se, että muun Suomen asumiskulut ovat pääkaupunkiseutua pienemmät.

– Taloudellinen toimeliaisuus, työmahdollisuudet ja vauraus keskittyvät kaupunkeihin, huomauttaa myös Kullas.

CTA_banneri_maksukykybarometri_450

Kuluttaminen siirtyi verkkoon, mutta kohtaamisia ja elämyksiä kaivataan

Liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset vähensivät kuluttamista korona-aikana. Siksi moni kotitalous on pystynyt säästämään. Kullas uskoo, että patoutuneen kysynnän takia kriisiajan jälkeen edessä on talouden ripeä kasvu.

Luottamuksesta tulevaan kertovat myös kyselyn tulokset. Vaikka koronalla on ollut negatiivisia vaikutuksia, on ihmisillä uskoa tulevaan. Viidennes uskoo, että oma taloustilanne kohenee seuraavan vuoden aikana. Kaksi kolmannesta ei näe että omassa tilanteessa tapahtuisi suuria muutoksia.

Vaikka koronalla on ollut negatiivisia vaikutuksia, on ihmisillä uskoa tulevaan.

Muutoksia kulutustottumuksissa on nähty jo korona-aikana. Erityisesti verkko-ostaminen on lisääntynyt. Lowellin kyselyssä 34 prosenttia kertoo tehneensä verkko-ostoksia, kun vuotta aiemmin luku oli 24 prosenttia. Wilskan mukaan erityisesti vanhempien ikäluokkien verkko-ostamisen on tutkittu kasvaneen. Ruoan verkkokauppa on kasvanut vauhdilla, mutta myös muita tuotteita ostetaan netistä yhä enemmän. Moni verkkokauppa on panostanut ostamisen helppouteen, mikä tasaa ikäluokkien välisiä eroja.

Tiettyjä tuotteita on kätevä ostaa verkosta, mutta kivijalkakaupoilla on yhä paikkansa kaupunkikuvan elävöittäjinä. Korona-aikana moni on panostanut kotiin ja urheiluvälineisiin, koska niiden parissa on vietetty erityisen paljon aikaa. Rahaa on säästynyt, ja kuluttaminen kohdistuu uusiin tuotteisiin.

– Rahaa on säästössä, ja kodista lähdetään jälleen tapaamaan muita ihmisiä. Se voi näkyä uusien vaatteiden kulutuksessa. Myös matkailuun ja elämyksiin halutaan käyttää rahaa, Wilska ennakoi.

23.4.2021
Teksti Marianne Gråsten
Kuva Stocksy
Lowell

Lowell

Lowell Suomi Oy on luotonhallinnan palveluyritys ja suomalaisyritysten kokenut kumppani luottopäätöksenteossa, laskutuksessa ja perinnässä. Lue lisää palveluista.

Oma talous payment indicator säästäminen puskurirahasto maksukykybarometri kulutuskäyttäytyminen kotitalouksien maksukyky taloudellinen turvallisuuden tunne

Lowellin maksukykybarometri

Maksukykybarometri mittaa pohjoismaisten kotitalouksien maksukykyä ja kulutuskäyttäytymistä.

Lataa Maksukykybarometri