MAKSAMISEN MUUTOS

Katoaako käteinen?

Käteisen rahan käsittely on hankalaa, turvatonta ja hirvittävän kallista. Olisi jo aika päästä siitä eroon. Vai olisiko? Onko käteinen katoamassa?

Kauppa ei usko käteisen kuolemaan.

Puolet maksutapahtumista tehdään vielä seteleillä ja kolikoilla.

Suomen lain mukaan yritys saa itse valita kelpuuttamansa maksutavat, kunhan niistä ilmoitetaan asiakkaille. Käteisestä voi siis jo nyt kieltäytyä ja käyttää kaupankäynnin välineenä maksukorttia, laskua, mobiilimaksua tai vaikka digitaalisia bitcoineja.

Vuonna 1996 perustettu Nuppulinnan Laboratoriopalvelu Oy ei ole ikinä ottanut vastaan yhtään käteismaksua.

– Olemme maahantuontiyritys, jonka asiakkaat ovat yliopistoja, sairaaloita, tutkimuslaitoksia ja alan teollisuutta. Kaikilla niillä on käytössään sähköiset laskut. Meillä kyllä onnistuu käteismaksaminen, mutta vaihtorahaa ei löydy, sanoo toimitusjohtaja Harri Kämäräinen.

Yritys sijaitsee Keravan ja Hyvinkään puolivälissä, lähellä Kellokosken ja Jokelan taajamia. Niistä kadonneet pankkikonttorit ovat vahvistaneet elektronisen maksamisen asemaa.

– Täällä ei ole lähellä paikkaa, minne voisi viedä kassan. Käteisen, erityisesti kolikoiden, noutokustannukset ja käsittelymaksut ovat pienelle yritykselle hirvittävät, perustelee Kämäräinen.

Puolet maksutapahtumista käteisellä

Suomalaiset ovat oppineet hyödyntämään elektronista maksamista kiihtyvässä tahdissa. Sen piiriin luetaan pankki- ja luottokortteihin perustuva maksaminen eri muodoissaan sekä mobiilimaksaminen, jossa tavara tai palvelu veloitetaan osana matkapuhelinlaskua.

Vaikka enää alle viidennes suomalaisista hoitaa päivittäiset ostoksensa pääsääntöisesti seteleillä ja kolikoilla, kauppa ei usko käteisen kuolemaan.

– Suomessa kirjataan vuodessa noin kaksi ja puoli miljardia maksutapahtumaa. Puolet niistä tehdään käteisellä, jonka osuus kaikkien suoritettujen maksujen kokonaisarvosta on noin 30 prosenttia. Käteistä suositaan alle 12 euron arvoisissa kertaostoissa, sanoo Kaupan liiton maksuväline- ja turvallisuusasioista vastaava asiamies Matti Räisänen.

– Kaupan sektorilla ei ole käynnissä sen erikoisempia varautumistoimenpiteitä. Käteinen raha ei tule katoamaan meidän elinaikamme. Molempia maksutapoja tarvitaan, Räisänen vakuuttaa.

Elektronisen maksamisen etuna yritys säästyy vaihtorahan hankkimiselta sekä käteisen säilyttämiseltä ja sen kuljettamiselta. Käteinen puolestaan pitää pintansa silloin kun elektronisessa maksamisessa tarvittavat tietoliikenneyhteydet eivät toimi.

Konnat ja kustannukset kuriin

Suomen Pankin toimistopäällikkö Miika Syrjänen vahvistaa, että käteinen on edelleen ahkerassa käytössä.

Vuosittain pelkästään pankkiautomaattinostoja tehdään vajaan 15 miljardin euron arvosta. Käteisen käyttö on kuitenkin yleisesti vähenemässä korttimaksamisen kasvaessa. Viime vuonna automaattinostot laskivat arvomääräisesti noin neljä prosenttia.

– Mobiilimaksamisen buumista on puhuttu paljon, mutta todellisuudessa suuret maksamista koskevat muutokset tapahtuvat hitaasti. Tämä on monella tapaa myös ikäpolvikysymys, Syrjänen pohtii.

Vanhemmat ihmiset suosivat edelleen käteistä, kun taas elektroninen maksaminen on erityisen hallitseva maksutapa 20–34-vuotiaiden ikäryhmässä.

Kaiken kaikkiaan Pohjoismaat ovat osoittautuneet elektronisen maksamisen edelläkävijöiksi. Monessa muussa maassa alle 10 tai 20 euron kaupat onnistuvat vain käteisellä. Syynä siihen ovat eri maksutapavaihtoehtojen väliset erot, jotka liittyvät välityspalkkioiden suuruuteen. Ruotsissa käteisen vähentämisellä halutaan leikata kuluja ja vaikeuttaa rikollisten toimintaa. Tanskassa, missä pienetkin hankinnat tehdään yleisesti kortilla, vapaaehtoista käteisestä luopumista pidetään yrittäjien oikeutena.

– Yritysten haasteena on valita sopivat maksutavat ja niitä tukevat laitekokonaisuudet. Vaihtoehtoja on monia, mutta alalta puuttuu edelleen innovaatioita, jotka mahdollistavat elektronisen maksamisen keneltä tahansa kenelle tahansa, Syrjänen korostaa.

Maksunvälittäjien valvonta arveluttaa

Uusia maksutapoja tulee kuin sieniä sateella, mutta suurin osa niistä perustuu tavalla tai toisella luottokortin hyödyntämiseen. Tästä esimerkkinä on pienyrittäjien arkea helpottamaan kehitetty ruotsalainen iZettle, joka mahdollistaa korttimaksujen vastaanottamisen kännykän tai tabletin kautta ilman kiinteitä kuluja.

Kotimaisten ja eurooppalaisten maksunvälittäjien toiminta kuuluu finanssivalvonnan piiriin, mutta markkinoille odotetaan myös uusia, valvonnan ulkopuolelle jääviä toimijoita. Tämä on herättänyt keskustelua elektronisen maksamisen luotettavuudesta, tietoturvasta sekä henkilötietojen suojaamisesta.

– Pankkijärjestelmä on globaalisti hyvin valvottua, mutta tilanne on toinen isänmaattoman suuryrityksen kohdalla. Kenen valvonnan piiriin ne kuuluvat ja miten niiden vakaudesta saadaan riittävä varmuus,  Syrjänen miettii.

20.8.2015
Ari Rytsy
Kuvankäsittely: Linda Halenius