Taloushallinto

Etlan Kangasharju: Parempia aikoja näkyvissä

24.09.2021 5 min lukuaika

Etlan Aki Kangasharjun mukaan elpymiseen liittyy yhä epätietoisuutta, mutta myös toivoa innovoinnista ja kilpailukyvyn paranemisesta.

Suomi näyttää selviävän koronasta pelättyä paremmin, ja pandemian aiheuttama pudotus bruttokansantuotteeseen on jo kurottu. Nyt talouskasvua pitää vakauttaa ja varmistaa.

"Koronan-ajan aiheuttama epävarmuus ja heikko ennakoitavuus aiheuttavat kuitenkin haasteita”, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Perinteiset talouden mittarit eivät tällä hetkellä auta ennakoinnissa, eikä korkomarkkinoiden perusteella voi tehdä luotettavia arvioita.

Osaltaan taloutta piristää lähiaikoina se, että lomautetut palaavat työmarkkinoille. Toisaalta pitkäaikaistyöttömien, etenkin nuorten aikuisten, määrä on kasvanut.

Taloudessa tarvittaisiin isoja uudistuksia, mutta Kangasharju kertoo myös myönteisestä kehityksestä. Ensinnäkin yritysten riskirahoitus voi parhaimmillaan johtaa uusien ideoiden ja tuotteiden kehittämiseen, mikä puolestaan parantaa kilpailukykyä. Toiseksi neuvottelu työehtosopimuksista on siirtynyt keskusjärjestöjen sijaan lähemmäksi yritystason sopimista, jonka ennakoidaan yhtä lailla parantavan kilpailukykyä.

CTA_banneri_Lowell Day_450 banneri_ei tummennusta

Lompakon paksuus on heikko talousmittari

Vaikka Suomen BKT on jo palautunut koronaa edeltäneeseen aikaan, se on edelleen alhaisempi kuin ennen finanssikriisiä. Vastaavasti ihmisten käytettävissä olevat tulot ovat noin kymmenen prosenttia korkeammalla tasolla kuin reilu vuosikymmen sitten, ja pitkä poikkeusaika on kerryttänyt ihmisten säästöjä. Omaa tiliään tuijottamalla ei kuitenkaan saa todellista kuvaa talouden tilasta.

20210915_Lowell_0773_valokuvaaja_pyryantero_900x600px

Talouden ennakointi on muuttunut vaikeammaksi, kun perinteiset mittarit eivät enää päde, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Kangasharjun mukaan yritysten ja kuluttajien elintasoa on ylläpidetty keinotekoisesti, mikä vääristää näkymiä ja vaikeuttaa suunnittelua. Inflaatio kasvaa ennen kaikkea Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa ja Suomessa, joissa kotitalouksia, yrityksiä ja julkista sektoria on tuettu mittavasti.

Inflaatio-odotukset pysyvät korkealla, kun kotitalouksien elvytyksen jatkumisesta odotetaan tietoa. Talouden polttavimpia kysymyksiä ovatkin inflaation nopea kasvu ja mahdollinen korkojen nousu.

– Elvytys ei ole ikuista, ja kun markkinavoimat reagoivat, myös inflaatio jää piikiksi, arvioi Kangasharju.

Julkinen sektori on tukenut kysyntää, mikä on johtanut valtion velkaantumiseen. Nousukaudella elvytytystoimia on yhä jatkettu. Kangasharju muistuttaa, että ilman riittäviä toimenpiteitä valtion velkataakka kasaantuu nuorempien sukupolvien hoidettavaksi.

Vaikka elvytys mahdollistaa huono-osaisten tukemisen, se ylläpitää kustannustasoa. Näennäisesti piristynyt talous asettaa paineita palkankorotuksille ja veroluonteisille maksuille, kuten sosiaaliturvalle. Tämä johtaa yritysten kustannusten kasvuun ja heikentää kilpailukykyä ja vientiä.

Osaaminen ja uudet ideat turvaavat taloutta

Kangasharju uumoilee, että koronan jäljiltä piristyvä talous lupaa hyvää Suomen pitkän aikavälin tavoitteille. Paremmat katteet voivat lisätä yritysten investointihalukkuutta. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen laahaavat edelleen jäljessä niin Nokian romahduksen kuin finanssikriisinkin jäljiltä. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomessa investoidaan verrattain vähän, vain Euroopan unionin keskitasoisesti.

– Suomeen pitäisi saada fiilis, että haluamme keksiä uutta. Tutkimus ja tuotekehitys sekä uusien tuotteiden kehittäminen parantaisivat Suomen kilpailukykyä, Kangasharju toteaa.

Uusia ideoita saadaan myös rajojen ulkopuolelta. Siksi työperäistä maahanmuuttoa olisi Kangasharjun mielestä syytä lisätä. Etlan tilastot osoittavat, että töiden perässä muuttaneet työllistyvät hyvin: Erityisesti korkeasti koulutetuilla on hyvä työllisyysaste. Myös vähän koulutetut maahanmuuttajat, erityisesti miehet, ovat suhteessa useammin työllistettyjä kuin vähän kouluttautuneet suomalaiset.

Suurin ongelma ei olekaan osaajien puute. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut, ja monia paikkoja jää täyttämättä etenkin vähemmän koulutusta vaativilla aloilla, joilla työpaikat eivät onnistu riittävästi houkuttelemaan työntekijöitä.

Iäkkäämpien työllisyysaste on parantunut, kun taas nuoret eivät ole päässeet samassa tahdissa työmarkkinoille. Palkkahaitarin leventäminen toisi uusia tekijöitä kiinni työelämään. Myös kotihoidon tuki vaatii Kangasharjun mukaan remonttia, sillä sillä on ollut negatiivinen vaikutus naisten urakehitykseen.

– Vähän koulutetut suomalaiset ja nuoret pitäisi saada osaksi työmarkkinoita. Suomessa ei ole pulaa osaajista. Pikemminkin meillä on tarvetta kannusteille ottaa työtä vastaan, Kangasharju tähdentää.

24.9.2021
Teksti Marianne Gråsten
Kuvat Pyry Pietiläinen
Lowell

Lowell

Lowell Suomi Oy on luotonhallinnan palveluyritys ja suomalaisyritysten kokenut kumppani luottopäätöksenteossa, laskutuksessa ja perinnässä. Lue lisää palveluista.

talous taloushallinto Talousnäkymät suomen talous talouskehitys

The Lowell Day

Yrityksen menestys syntyy hyvinvoivista ihmisistä. The Lowell Day -tapahtumassa yrityksen kilpailukyvyn varmistamisesta haastavassa toimintaympäristössä puhuvat Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Poliisin valtakunnallisen valmiusyksikkö Karhun entinen kouluttaja ja operatiivinen johtaja Harri Gustafsberg sekä Lowellin toimitusjohtaja Juho Ylinen.

Lataa tapahtuman puheenvuorot