Vuodesta 2020 povattiin konkurssiennätysten kautta, mutta toisin kävi. Konkurssien määrä väheni tammi–marraskuussa edellisvuoteen verrattuna 16,8 prosenttia. Laskua on arvioitu keinotekoiseksi. Siihen ovat vaikuttaneet yritystuet ja taloudelliset joustot sekä toukokuussa voimaan astunut konkurssilain väliaikainen muutos, joka on rajoittanut velkojan oikeutta hakea velallista konkurssiin.
Pitkittyneessä kriisissä joustojen on pelätty kääntyvän luotonantajien haasteeksi. Elinkeinoelämän keskusliiton yrityslainsäädännön asiantuntijan Lauri Koskentaustan mukaan tasapaino velkojan ja velallisen aseman välillä oli ydinkysymys, kun väliaikaisten muutosten jatkosta syksyllä keskusteltiin.
– Miten esimerkiksi alihankintaketjussa yritys saa saatavansa, tai miten turvataan vuokranantajan asema? Tästä velallisten ja velkojien näkökulmien välisen tasapainon hakemisesta oli kyse, kun eduskunnassa päädyttiin olemaan jatkamatta väliaikaisia muutoksia tammikuun jälkeen ja tekemään uusi lakimuutos.
Helmikuussa 2021 voimaan astuva uusi väliaikainen lakimuutos on voimassa syyskuun loppuun. Se ei rajoita velkojan mahdollisuutta hakea velallista konkurssiin, vaan muuttaa maksukyvyttömyysolettamaa velallisen eduksi. Olettama muodostuu vasta, jos velallinen ei ole kuukauteen maksanut velkojan saatavaa. Tavallisesti maksuaikaa on viikko.
Tekohengitystä vai välttämätöntä apua?
Koskentausta uskoo, että väliaikaiset lait ovat antaneet yrityskentälle aikaa sopeutua maailmantilanteeseen. Tarkoitus oli auttaa tilapäisiin vaikeuksiin joutuneita elinkelpoisia yrityksiä koronapandemian yli. Koskentaustan mukaan tarkoitus on hyvä, mutta toteutustapa haasteellinen.
– Ei ole voitu erotella sitä, mitkä maksuvaikeudet ovat tilapäisiä ja mitkä pysyviä. Vasta kevään aikana nähdään mahdolliset muutokset yrityskenttään, paljonko pysyvissä maksuvaikeuksissa olevia yrityksiä lopulta on ja paljonko tilapäisiin vaikeuksiin ajautuneita yrityksiä on pelastettu.
Vasta kevään aikana nähdään, paljonko pysyvissä maksuvaikeuksissa olevia yrityksiä lopulta on ja paljonko tilapäisiin vaikeuksiin ajautuneita yrityksiä on pelastettu.
On pohdittu, tarjoavatko joustot tekohengitystä toimijoille, jotka eivät alkuunkaan ole olleet maksukykyisiä. Maksuvaikeuksista jo kärsineiden lisävelkaantuminen haastaa myös elinkelpoisia yrityksiä.
– Joukkoon on varmasti jäänyt ongelmayrityksiä, joista esimerkiksi asianajotoimistot ovat varoitelleet. Jaksan kuitenkin uskoa, että tilapäisiin vaikeuksiin joutuneita yrityksiä on saatu pelastettua ja että isompi joukko yrityksiä on pyrkinyt järjestämään asiansa.
Väliaikainen konkurssilaki pehmittää paluuta tavalliseen
Teollisuussijoituksen marraskuisessa kyselyssä kolme prosenttia yrityksistä arvioi olevansa vaarassa joutua konkurssiin, kun väliaikaisen lain voimassaolo päättyy. Seitsemän prosenttia ei pitänyt sitä todennäköisenä.
– Tilanne on elänyt, mutta tulos antaa osviittaa riskivaikutuksesta. Uskon, että uusi väliaikainen laki voi jonkin verran pehmittää tilannetta, sillä se pidentää maksuaikaa kolmella viikolla. On toki totta, että pahoissa ongelmissa siinä ajassa ei saada ihmeitä aikaiseksi.
Olosuhteisiin nähden yritykset ovat pärjänneet kohtalaisesti. Toimialoittain ja niiden sisällä vaihtelu on kuitenkin suurta.
Olosuhteisiin nähden yritykset ovat Koskentaustan mielestä pärjänneet kohtalaisesti. Toimialoittain ja niiden sisällä vaihtelu on kuitenkin suurta. Erityisesti haasteita on ollut matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alalla. Rajoitukset ovat joko kieltäneet liiketoiminnan määräajaksi tai vahvasti rajoittaneet ja vaikeuttaneet sitä.
– Rajoitusten lisäksi koronatilanteen hoitoon liittyviä lainsäädäntömuutoksia on tehty eri suuntiin kymmeniä, ja on toimialasta ja yrityksestä riippuvaista, miten ne ovat vaikuttaneet liiketoimintaan.
Konkurssihakemusten suuri aalto ei ole Koskentaustan mielestä helmikuussa itsestäänselvyys. Velkoja ja velallinen ovat saattaneet sopia maksujärjestelyistä tai -aikatauluista. Parhaassa tilanteessa velallisyritys kykenee osoittamaan, milloin tilanne todennäköisesti paranee, ja velkoja odottaa hakemuksen kanssa.
– Tapaukset, joissa velkojan ja velallisen välillä ei ole keskusteluyhteyttä tai ei ole muuten mahdollisuuksia sopia lisäajasta, etenevät varmasti käsittelyyn heti alkuun.
Elinkeinoelämän keskusliiton Lauri Koskentausta uskoo, että väliaikaiset muutokset konkurssilakiin ovat auttaneet tilapäisiin vaikeuksiin joutuneita yrityksiä selviytymään.
Poikkeusaika korostaa yritysten välistä sopimista
Suomessa vuotuisten konkurssihakemusten keskiarvo on viiden viime vuoden aikana ollut 2500. Lamavuosina hakemuksia tehtiin keskimäärin 6500 vuodessa. Koskentausta pitää todennäköisenä, että konkurssihakemusten määrä on tänä vuonna viime vuosia suurempi.
– Konkurssien määrä ylittää viime vuosien keskiarvon varmasti sadoilla, mutta lopullinen suuruusluokka on täysin arvailujen varassa. Tämän hetken merkit eivät näytä, että mentäisiin lamavuosien lukuihin.
Konkurssien määrä ylittää viime vuosien keskiarvon varmasti sadoilla, mutta lopullinen suuruusluokka on täysin arvailujen varassa.
Koskentausta muistuttaa, etteivät väliaikaiset muutokset täysin estäneet velkojia tekemästä konkurssihakemuksia, vaikka ne sitä vaikeuttivatkin. Yrittäjien todellisuudentajusta kielii toinen mielenkiintoinen trendi: vuonna 2020 yhä useampi velallisyritys teki konkurssihakemuksen itse.
– Konkurssia itse hakeneet yrittäjät ovat tehneet johtopäätöksen tilanteesta ja todenneet yrityksen konkurssikypsäksi, mikä kuvastaa ainakin jossain määrin sitä, ettei lainsäädäntöä ole massiivisesti käytetty väärin.
Jos jotakin, poikkeusaika on korostanut yritysten välisen sopimisen tarvetta entisestään. Koskentaustan mielestä on kuitenkin ennenaikaista sanoa, vaikuttaako tilanne maksukyvyttömyyslainsäädännön mekanismeihin pysyvästi.
– Määräaikaisilla poikkeuksilla on luotu pieniä yrityksiä puolustavia sääntöjä, mutta tarvitaan yrityskentän kokonaisryhmäytymistä ja ymmärrystä siitä, kuinka moninainen yrityskenttä on. Väliaikaiset muutokset jättävät tuoreen muistikuvan siitä, millaisia laajoja, yrityksistä riippumattomia haasteita voi tulla, Koskentausta sanoo.
