Compliance

Asiakkaan konkurssi saattaa yllättää – luottotappioita voi välttää aktiivisuudella

27.05.2020 7 min lukuaika

Asiakkaan tai yhteistyökumppanin konkurssi voi olla hämmentävä tilanne velkojalle. Suomen kokenein konkurssitilanteiden asiantuntijayritys opastaa, miten maksukyvyttömyystilanteessa kannattaa edetä.

Konkurssi on vaikea paikka konkurssiin menevälle yritykselle, ja lisäksi se vaikuttaa yrityksen yhteistyökumppaneihin, palveluntarjoajiin ja muihin sidosryhmiin. Konkurssiin liittyy Suomessa edelleen epäonnistumisen leima, vaikka kyseessä on luonnollinen osa taloutta ja liiketoimintaa. 

– Konkurssissa on kyse liiketoiminnan hallitusta lopettamisesta. Rehellisessä konkurssissa ei ole mitään hävettävää, ja se voi olla jopa helpotus maksuvaikeuksien ja heikosti sujuvan liiketoiminnan kanssa kamppailevalle yritykselle, sanoo Lowellin maksukyvyttömyysmenettelyistä vastaava johtaja Salla Hakala. 

Rehellisessä konkurssissa ei ole mitään hävettävää, ja se voi olla jopa helpotus maksuvaikeuksien ja heikosti sujuvan liiketoiminnan kanssa kamppailevalle yritykselle.

Konkurssi on maksukyvyttömyysmenettelyistä tunnetuin, vaikka maksukyvyttömyys ratkaistaan usein erilaisten maksujärjestelyjen tai yrityssaneerauksen kautta. 

– Konkurssissa yritystoiminta päättyy, eli se on aina lopullinen vaihtoehto. Siksi se saa usein myös mediahuomiota. Esimerkiksi Anttilan konkurssi 2016 oli otsikoissa vuosia, ja nyt lentoyhtiö Norwegianin maksuvaikeudet on uutisoitu nimen omaan konkurssiuhkana. Mediassa otsikot liittyvät usein spekulaatioihin ja voivat antaa yleisölle väärän kuva konkurssista dramaattisena tapahtumana, Hakala sanoo.

Materiaalipankki-CTA_3_450x175px

Konkurssi alkaa usein maksuvaikeuksista

Asiakkaan tai yhteistyökumppanin maksuvaikeudet näkyvät yleensä ensin muutoksina yhteistyössä, kuten toimitusten viivästymisinä, maksuaikojen venymisinä ja rästiin jäävinä laskuina.

– Tilanne muuttuu hälyttäväksi, kun yrityksellä alkaa olla hankaluuksia maksaa liiketoiminnalle tärkeimpiä laskuja, kuten vuokraa, palkkoja tai tärkeitä tavaratoimituksia. Tällaisten maksujen venyminen tai maksujen viivästyminen usealle taholle voivat olla merkki konkurssin mahdollisuudesta, Hakala sanoo.

Tilanne muuttuu hälyttäväksi, kun yrityksellä alkaa olla hankaluuksia maksaa liiketoiminnalle tärkeimpiä laskuja, kuten vuokraa tai palkkoja.

Kun yritys on aidosti maksukyvytön, edessä on konkurssi. Konkurssia haetaan käräjäoikeudelta. Hakemuksen voi tehdä velallinen yritys itse, yksittäinen velkoja tai useampi velkoja. Useimmiten konkurssin hakee velkoja. Vain noin kolmannes hakemuksista tulee velalliselta itseltään.

Toukokuun alusta 2020 tuli konkurssilaissa voimaan tilapäinen muutos koronaviruspandemian vuoksi. Muutos rajoittaa mahdollisuuksia hakea velallista konkurssiin. 

Pandemia on ajanut monen yrityksen tilapäiseen taloudelliseen ahdinkoon, ja tilapäisellä lakimuutoksella pyritään estämään tarpeettomia konkursseja. Muutos on voimassa lokakuun loppuun asti.

Samalla, kun velallinen asetetaan konkurssiin, määrätään konkurssipesälle hoitaja, joka ottaa velallisen omaisuuden ja käytännön asiat hallintaansa. Pesänhoitaja alkaa selvittää velallisen varoja ja velkoja, ja velallisen oma määräysvalta päättyy. Pesänhoitaja kantaa vastuun konkurssin edistämisestä, mutta velkojien osallistumista tarvitaan tietyissä asioissa, kuten omaisuuden realisoinnista päätettäessä. 

Usein kaikille osapuolille paras tilanne on, että asiakas pystyy jatkamaan liiketoimintaansa ja maksamaan velkansa itse. 

Velkojan kannattaa miettiä tarkkaan, onko maksuvaikeuksien kanssa kamppaileva asiakas tai yhteistyökumppani viisasta hakea konkurssiin. Konkurssi on pitkä ja monivaiheinen prosessi, joka paitsi lopettaa yhteistyön vaatii myös vuosien työtä. 

– Konkurssimenettely kestää yleensä vähintään kaksi, joskus jopa 5–10 vuotta tai pidempään. Konkurssihakemus ei takaa velkojen saamista takaisin. Konkurssilaki määrittää konkurssimenettelyn ja määrää velkojen maksujärjestyksen. Saattaa olla, ettei konkurssipesän jaettavista varoista riitä jako-osuutta kaikille velkojille, Hakala sanoo.

Jos on mahdollista, että asiakasyritys pystyisi maksamaan laskunsa esimerkiksi pidennetyllä maksuajalla tai maksujärjestelyllä, mahdollisuus kannattaa selvittää. Usein kaikille osapuolille paras tilanne on, että asiakas pystyy jatkamaan liiketoimintaansa ja maksamaan velkansa itse. 

salla_hakala-002-web 900x600

Yksittäiselle yritykselle asiakkaan konkurssi tulee vastaan onneksi harvoin, mutta Lowellille konkurssit ovat arkipäivää.

Luottotappioita voi välttää omalla aktiivisuudella

Konkurssi voi olla hämmentävä tilanne myös velkojalle. Kyseessä voi olla ensimmäinen kerta, kun yritys joutuu ajattelemaan konkurssia velkojan asemassa. Pelkoja voi herätä saatavien muuttumisesta tappioiksi ja jopa oman liiketoiminnan joutumisesta vaakalaudalle. Asiakkaan tai yhteistyökumppanin konkurssista ei kuitenkaan kannata hätääntyä. 

– Velkoja valvoo parhaiten omaa etuaan olemalla tilanteen tasalla ja toimittamalla kaikki tarvittavat tiedot oikea-aikaisesti. Yrityksen on tärkeää tuntea konkurssimenettelyn pääkohdat ja olla hereillä oikeissa paikoissa, Hakala jatkaa.

Tärkeää on myös estää lisäsaatavien syntyminen katkaisemalla heti kaikki toimitukset ja lopettamalla palveluiden tarjoaminen.

Tärkeintä on huomata ajoissa asiakkaan tai yhteistyökumppanin konkurssi, ja olla yhteydessä pesänhoitajaan. Jos yritys ei ilmoittaudu velkojaksi asetetussa määräajassa, se menettää oikeutensa saada suorituksia saatavilleen. 

Asiakkaan jouduttua konkurssiin velkojan kannattaa varmistaa, että reskontra on ajan tasalla. Näin velat saadaan toimitettua konkurssipesään oikein. Vain ennen konkurssihetkeä syntyneet laskut päätyvät konkurssipesän veloiksi.

Tärkeää on myös estää lisäsaatavien syntyminen katkaisemalla heti kaikki toimitukset ja lopettamalla palveluiden tarjoaminen. 

– Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rakennusfirmalle vuokrattujen rakennustelineiden hakemista takaisin työmaalta, Hakala sanoo.

Konkurssitilanteen asiantuntijoiden avulla eteenpäin

Helpoiten monimutkaisesta konkurssitilanteesta selviää asiantuntevan yhteistyökumppanin kanssa. Esimerkiksi Lowell huolehtii asiakkaistaan perinnän ja konkurssin kaikissa vaiheissa. Suomessa on noin 2500 konkurssia vuodessa, ja Lowell edustaa yhtä tai useampaa velkojaa 90 prosentissa kaikista konkursseista.

Yksittäiselle yritykselle asiakkaan konkurssi tulee vastaan onneksi harvoin, mutta Lowellille konkurssit ovat arkipäivää.

Yksittäiselle yritykselle asiakkaan konkurssi tulee vastaan onneksi harvoin, mutta Lowellille konkurssit ovat arkipäivää.

–  Meillä maksukyvyttömyysmenettelyiden hoitaminen on päätyö 40 asiantuntijallemme. Osaamme suhteuttaa toimenpiteet tilanteen mukaan ja tiedämme mitä tehdä ja milloin, Hakala kiteyttää.

Jos velallinen lopulta haetaan konkurssiin, Lowell pitää huolta, että se ei mene velkojalta ohi ja rahat eivät jää saamatta. Lowell seuraa vireille tulevia konkursseja kaikkialla Suomessa, ja varmistaa, että sen asiakkaat pääsevät niihin osallisiksi. Lowell huolehtii pitkänkin konkurssiprosessin aikana asiakkaidensa eduista. 

– Me hoidamme yhteydenpidon konkurssipesän hoitajaan, toimitamme ajoissa oikeat ja ajantasaiset tiedot saatavista ja vastaamme asiakkaidemme edunvalvonnasta. Yhdessä hoidamme haastavatkin konkurssitilanteet sujuvasti, Hakala sanoo.

Lowellille merkittävä asiantuntijarooli oikeusministeriössä

Lowellin asiantuntijuus maksukyvyttömyysmenettelyistä sai arvoisensa tunnustuksen, kun Lowellin velkajärjestelytiimin esimies Lotta Joronen valittiin tammikuussa oikeusministeriön velkajärjestelytyöryhmän asiantuntijajäseneksi.

Työryhmän tarkoituksena on valmistella hallituksen suunnittelemat ja EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin edellyttämät muutokset yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmän toimikausi jatkuu 30.4.2021 asti.

– Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa helmikuussa oli heti hyvä yhteishenki, sillä kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen halu auttaa lainsäädännössä. Velkajärjestelytyöryhmän lisäksi minulla on mahdollisuus päästä mukaan myös saneeraustyöryhmän työhön. Tehtävä on todella mielenkiintoinen, Joronen sanoo.

Joronen edustaa työryhmässä Suomen Perintätoimistojen Liittoa. Ryhmän muut jäsenet ovat Olli Pohjakallio Suomen Asianajajaliitosta, Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä, talous- ja velkaneuvoja Kirsi Määttä, Antti Laitila Finanssiala ry:stä sekä Tero Uitto Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta. Työryhmän pysyvä asiantuntija on Marko Niiranen ja oikeusministeriön erityisasiantuntija on Pekka Heinonen. Ryhmän puheenjohtaja on lainsäädäntöneuvos Mari Aalto.

Hallitusohjelman mukaan hallituksen tulee selvittää yksityishenkilön velkajärjestelyä ja yrityssaneerausta koskevien lakien muutostarpeet. Tavoitteena on velkajärjestelyjen ja niiden kattavuuden parantaminen, ja tavoitteet ovat pitkälti yhtenevät EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin tavoitteiden kanssa.

25.5.2020
Teksti: Markus Helaniemi
Kuva: Jere Satamo

 

Konkurssi luottotappio Yrityssaneeraus

Lowell materiaalipankki

Lowellin webinaarit, tutkimukset, oppaat ja laskurit avuksesi vastuulliseen luotonhallintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Siirry materiaalipankkiin