Koronapandemian myötä talous koki lähes äkkipysähdyksen ja kuluttaminen väheni selvästi. Toimenpiteet tartuntojen pysäyttämiseksi, epävarmuus toimeentulosta ja yleistynyt varovaisuus muuttivat kuluttamista nopeasti.
Pinnan alla patoutunutta kulutusta
Kulutuksen vähenemiseen on kaksi ensisijaista syytä, sanoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Anu Raijas. Kulutusmahdollisuudet vähenivät selvästi, kun ravintolat ja monet kaupat sulkivat ovensa, eikä matkustaminenkaan ollut mahdollista. Kuluttamisesta tuli haasteellisempaa, vaikka varaa olisi ollut. Lisäksi niillä aloilla, joita korona horjutti eniten, vähenivät työt ja sitä myötä työntekijöiden tulot. Moni joutui priorisoimaan pakollisia menoja.
Koronavirusta ei vielä ole selätetty, mutta taloutta ja yhteiskuntaa on alkukesän aikana avattu. Mitä tapahtuu kuluttamiselle?
– Olemme mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä ihmisillä on pitkän eristäytymisen jälkeen tarve tavata toisiaan, mutta samaan aikaan halutaan olla varovaisia. On hyvä muistaa, että meillä on edelleen paljon kulutuskykyisiä ihmisiä ja patoutunutta kulutusta, Raijas sanoo.
Pitkän eristäytymisen jälkeen haluamme tavata ihmisiä ja päästä kuluttamaan.
Juuri sosiaalisuus on Raijaksen mukaan keskeinen kuluttamiseen liittyvä tekijä. Vaikka sosiaalisia tarpeita voi täyttää vaikka puistossa ilmaiseksi, liittyy ihmisten kanssa oleiluun usein myös kuluttaminen esimerkiksi ravintolassa.
Harvalla suomalaisella pahan päivän varaa
Talouden vähittäisestä avautumisesta ja positiivisesta vireestä huolimatta poikkeustilanne paljasti myös puutteita yksityistalouden hallinnassa.
– Kevään aikana olemme voineet havaita, että ihmisten taloudellinen kriisinsietokyky on heikko. Hyvin menee niin pitkään, kun menoja ei tarvitse priorisoida. Taloudellisilla puskureilla on valtava merkitys, mutta silti vain osa on varautunut pahan päivän varalle, Raijas sanoo.
Työpaikan menettäminen, avioero, sairastuminen – Raijas muistuttaa, että kenen tahansa kohdalle voi sattua yllättävä tilanne, joka horjuttaa omaa taloutta. Silloin muutaman kuukauden palkan suuruinen puskuri pankkitilillä on paikallaan.
Lowellin teettämän tuoreen maksukykybarometrin mukaan suomalaisista kotitalouksista kolmannes kertoi poikkeustilan aikaan, että heillä oli käytössään vain enintään tuhat euroa helposti käyttöön otettavia säästöjä. Joka neljäs kotitalous arvioi, että ylimääräisen enintään 500 euron kulun maksaminen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Omaa kriisinsietokykyä testataan myös tavallisina aikoina.
Raijaksen mukaan suomalaisilla on petrattavaa erityisesti pitkän aikavälin suunnittelussa. Omaa taloutta seurataan usein vain palkkapäivästä toiseen, mikä ei anna riittävää kuvaa omista tuloista, menoista ja säästöistä. Etenkin jos tulot vaihtelevat, tarkasteluväli kannattaa venyttää puoleenkin vuoteen.
– Oma talous on tärkeää hahmottaa laajemmin, jotta voi arvioida mahdollisuutensa isompiin hankintoihin, kuten asuntoon, Raijas sanoo.
Yllättäviin maksuvaikeuksiin etsitään joustavia ratkaisuja
Kevään aikana erilaiset joustot ja tuet ovat olleet näkyvästi esillä. Lainoihin haetaan lyhennysvapaita ja neuvotellaan laskujen maksuajoista. Myös Lowellilla yhteydenottojen määrä on kasvanut poikkeusaikana huomattavasti. Moni yhteydenottajista on ollut ensimmäistä kertaa elämässään maksuvaikeuksissa tai tekemisissä perinnän kanssa.
– Koronapandemian alussa kuluttajille jäi enemmän maksuvaraa, kun monet palvelut sulkeutuivat, mutta alun jälkeen yhteydenotot kasvoivat reilusti. Monelle tilanne oli uusi, mutta kuluttajat ovat olleet ilahduttavan aktiivisia asioidensa hoitamisessa. Pyrimme lisäämään tietoa joustoista olemalla itse asiakkaisiin yhteydessä ja kannustamalla yhteydenottoihin, kertoo Lowellin asiakaspalvelujohtaja Toni Salonen.
Kaiken kaikkiaan maksuaikoihin on pyydettyja myönnetty tavallista pidempiä maksuaikoja. Salonen muistuttaa, että yhteyttä ottavan kuluttajan tilanteen ymmärtäminen on tärkeää joustavan ratkaisun löytämiseksi ja maksuvaikeuksien ehkäisemiseksi. Ratkaisua etsitään aina yhdessä asiakkaan kanssa. Yhdelle sopii pidempi maksuaika, toisen lasku jaetaan useampaan eräpäivään. Joustojen ansiosta äkilliset maksuvaikeudet voi saada hoidettua ja rahaa jää myös muihin menoihin.
Pysyvää ratkaisua oman talouden hallintaan joustoista ei kuitenkaan ole, Salonen ja Raijas toteavat.
– On positiivista, että ihmiset pyytävät apua ennakkoon oma-aloitteisesti. Joustoista neuvottelemisen tulisi kuitenkin olla vain väliaikainen ratkaisu, Raijas toteaa.
Talousosaaminen on aina ajankohtaista
Äkillisessä muutoksessa kriisinsietokyky realisoituu. Silloin nähdään, kuinka hyvin omia menoja osataan sopeuttaa pienempiin tuloihin. Vaikka talousosaaminen olisi suhteellisen hyvä, tarvitsee moni kuluttaja tuekseen neuvoja, joskus ihan yksinkertaisiakin.
Lisää tietoa tulisi suunnata erityisesti nuorille ja pienituloisille. Tänä vuonna monelta nuorelta ja nuorelta aikuiselta on jäänyt kesätyöpaikka saamatta. Raijaksen mukaan se on ongelmallista, sillä monella on jo oma talous hoidettavanaan, eikä aiempia säästöjä ole vielä päässyt kertymään. Jo valmiiksi pienituloiselle lomautus tai irtisanominen aiheuttaa ison kolauksen talouteen. Oman talouden uudelleenjärjestely voi tällaisessa tilanteessa olla vaikeaa.
Talouden heilahtelut voivat yllättää hyvätuloisenkin. Varakkaalla on kuitenkin enemmän mahdollisuuksia harjoitella taloustaitojaan. Jos ylimääräistä on, voi nyt olla hyvä tilaisuus aloittaa sijoittaminen.
Oman talouden hallinnassa kannattaa huomioida pitkän aikavälin suunnittelu.
Kyky nähdä hyvää nostaa talouden jaloilleen
Kyky ymmärtää omien taloudellisten päätösten seurauksia laajemmin voi auttaa myös oman talouden suunnittelussa.
– Talous voi tuntua arkiselta, mutta kun omat asiat ovat kunnossa, hyödyt levittäytyvät laajalle, Raijas sanoo
Läheinen esimerkki on alkava kesälomakausi. Talouden pyörähtäessä käyntiin juuri kesän kynnyksellä ihmiset miettivät, mihin lomaeurot voisi käyttää. Moni suuntaa ulkomaiden sijaan kotimaisiin kohteisiin, mistä on hyötyä koko kansantaloudelle. Uusien kulutustottumusten vaikutukset juuri matkailun suhteen ulottuvat vielä tätäkin vuotta pidemmälle. Kotimaan matkailu kasvattaa suosiotaan myös ilmastosyistä, joten lähikohteiden tukemisella nyt voi olla kauaskantoiset seuraukset.
Myös yritykset ovat osoittaneet kykynsä sopeutua talouden heilahteluihin. Uusia tapoja liiketoiminnan ylläpitämiseen on kehitetty nopeasti. Tilanteeseen sopivia keinoja on esimerkiksi kangasmaskien ja noutoruoan valmistaminen. Kokemukset tuovat uusia pysyvämpiä käyttäytymismalleja myös kuluttajille. Esimerkiksi ruoan verkkokauppa varmasti jää pysyväksi osaksi monen arkea.
Kyky nähdä hyvää on tärkeää talouden toipumisessa.
– Tuorein kuluttajabarometri osoittaa, että kuluttajien luottamus talouteen palaa. Ihmisillä on luontainen kyky nähdä hyvää. Kun paremmat ajat koittavat, suurin osa unohtaa talouden uhat. Ihmiset haluavat nauttia, mikä on myös hirvittävän hyvä asia. Luottamus tulevaisuuteen on tärkeää.
22.6.2020
Teksti: Marianne Gråsten
Kuva: Eveliina Rummukainen
